Kurkistus Uudenmaan kansallisromanttisiin ateljeekoteihin: Osa 2.

”Erämaan kätköissä tahtoisin omistaa sakaraharjaisen linnan, jossa olisi torni harmaata kiveä, honka- ja tammipuuta. Siellä tahtoisin istua yksin hautoen ajatuksiani, viettää muutamia tunteja laboratoriossa sulattimieni ääressä ja muutamia kirjastohuoneessa ja loput päivää takoen, maalaten ja veistäen”, oli taiteilija Akseli Gallen-Kallela haaveillut. Vuonna 1911, Gallen-Kallela oli palannut parin vuoden pituiselta opintomatkalta Afrikasta takaisin vaimonsa suvun omistamaan …

Kurkistus Uudenmaan kansallisromanttisiin ateljeekoteihin: Osa 1.

Korkeilla kallioisilla paikoilla, vesistöjen läheisyydessä sijaitsee kaksi toisistaan erillistä ja erikoista linnamaista rakennusta. Yksityiskohtia myöden suunnitelluissa Hvitträskin ja Tarvaspään ateljeekodeissa työskenteli viime vuosituhannen alkupuolella varsin tuotteliaita taiteilijoita, joiden kätten jäljet näkyvät ympärillämme yhä tänäkin päivänä. Matkasin ottamaan selvää, millainen oli taiteilijoiden matka maailmanmaineeseen, miksi nämä ateljeekodit aikanaan rakennettiin ja millaisia elämäntarinoita niihin liittyi. Vierailujeni aikana …

Aurajoen historiallinen koskimiljöö herättää luonnon henkiin

Kesäluonnon kehystämissä maisemissa tyyni joen pinta muuttuu äkisti. Vesi syöksyy putouksesta alas, ottaa vauhtia matkallaan ja törmää kivien reunoihin. Putousvoima saa veden kuohumaan kuin samppanja lasissa. Seison Aurajoen korkeimman kosken, Nautelankosken ylittävällä sillalla, josta pystyy hyvin seuraamaan jokiveden virtausta matkallaan kohti merta. Nautelankoskea hyödynnetiin jo keskiajalla Ensimmäiset Nautelankoskesta löydetyt tiedot ovat peräisin jo keskiajalta. Vanhojen …

Luupin alla: Tampereen poliisimuseo

Kuulaassa syyssäässä lähdin ajamaan kohti Tamperetta, jossa pääsen tutustumaan Hervannan kaupunginosassa sijaitsevaan Poliisimuseoon. Museossa saan nähdä ja kuulla, miten entisaikoihin yleistä järjestystä on yritetty pitää yllä, miten rikoksia on tutkittu ja miten rankaistiin niitä, jotka poikkesivat kaidalta tieltä. Näen myös todistusaineistoa aikanaan suurta kohua aiheuttaneista rikostapauksista ja niin taitavasti väärennettyjä taideteoksia, että taidealan tutkijoillakin on …

Hämärältä kujalta kaupungin kattojen ylle

Ruotsin hävittyä sodan Venäjää vastaan, Turusta tehtiin vuonna 1809 autonomisen Suomen pääkaupunki. Vain muutama vuosi myöhemmin pääkaupunki päätettiin kuitenkin siirtää Helsinkiin. Turku kun oli keisari Aleksanteri I:n mukaan liian ruotsalaismielinen ja lähellä entistä emämaatansa. Vaikka 1800-luku oli Turulle kohtalokas vuosisata, myös uutta kasvua ja kehitystä tapahtui. Turkuun perustettiin monia teollisuuslaitoksia, kuten käsityötehtaita sekä Suomen ensimmäinen …

Virkistystarve ja sisu loivat vehreät kaupunkiluontokohteet

Alkukesän retkeni suuntautuu kaupunkipuiston kirkasvetisten lampien rannalta keskelle vehreää lehtometsäistä luonnonsuojelualuetta. Menneinä aikoina paikka on ollut rauhoitusalueena hyvä virkistyskohde myös renessanssiajan kruunupäille. Miekkataisteluiltakaan on tuskin vältytty, etenkin silloin kun hyökkääjät lännestä rantautuivat alueelle tuhansien sotilaiden voimin. Luonnonsuojelualueelta tullessani piipahdan vielä naapurikaupungin erikoislaatuisessa puistossa, jonne vierailu kannattaa ajoittaa juuri nyt. Runsaan 17 hehtaarin suuruisesta Turun urheilupuistosta …

Retki kreivittären perustamaan kaupunkiin

Tammikuun alkupuolella matkustin Pohjanmaan halki Perämeren rannikolle. Talvilomaani Kalajoen Hiekkasärkillä toi väriä retkikohde, josta tiesin aika vähän etukäteen. Sen verran kuitenkin tiesin, että odotettavissa olisi vanhoja puutarhoja ja puistoja, kauniita merimaisemia sekä tutustuminen historiallisen laivanvarustajasuvun kotiin. Aamukävely meren rannassa Menomatkaa Kalajoelle leimasi kova tuuli, joten jouduin etenemään hiukan normaalia hitaampaa vauhtia. Noin tuntia ennen määränpäätä, …

Vierailu Suomen ensimmäiseen taiteilijakotiin

Sääksmäeltä, Vanajaveden rannalta löytyy eriskummallinen paikka nimeltä Visavuori. Visavuori oli Suomen ensimmäinen taiteilijakoti, jonka rakennuttanut mies oli paitsi taiteilija, myös innokas puutarhuri, musiikin ystävä ja tähtiharrastaja. Taiteilijan tie arvostetuksi veistotaiteen mestariksi ei kuitenkaan käynyt mutkitta. Lahjakkuus toi tukijoita Turussa, vuonna 1864 syntyneellä Emil Wikströmillä ei olisi ollut itsellään mitään mahdollisuuksia taideopintojen kustantamiseen, mutta lahjakas poika …

Syysyö vanhassa kartanossa

Pimeä syksyilta ja vanha kartano, jossa olet yksin, ainoana vieraana… Saattaa kuulostaa elokuvan juonelta, mutta minulle siitä tuli täyttä totta matkustaessani Somerolle Härkälän kartanoon. Lauantai-iltapäivällä lähden ajamaan Salosta kohti Someroa. Näkyvyys tiellä 52 on vesisateen tähden todella heikko ja joudun siksi hidastamaan vauhtia. Voimakas vesikuuro päättyy onneksi nopeasti. Samassa näen, kuinka tien ylitse kaareutuu näyttävä …

Maalauksellinen puutalokaupunki Suomenlahden rannikolla

Talven vaihtuessa kevääksi matkustin Tammisaareen, jonka vanhan kaupungin mutkikkaat ja kapeat kujat ja koristeelliset puutalokorttelit kertovat hyvin kaupungin vaiherikkaasta historiasta. Tammisaaren historia ulottuu kauas vuoteen 1546, jolloin sille annettiin kaupunkioikeudet. Kaupunkioikeudet myöntänyt kuningas Kustaa Vaasa suunnitteli Tammisaaresta aikanaan satamakaupunkia, josta olisi Itämeren kaupan kilpailijaksi Tallinnalle. Vaikutteita merenrantakaupungin elämään toi mitä oletettavimmin myös Tammisaaren vierestä kulkenut …

Pohjois-Karjalan historialliset löydöt

Pohjois-Karjalaan suuntautuneella reissullani nousin katsomaan Oinaanvaaran jylhiä maisemia, jotka avautuvat Telmonselän vesistön suuntaan. Muinoin vesistöt ovat toimineet täällä Pohjois-Karjalassa erämaan kulkureitteinä. Vesistöjen ansiosta seudulle tuli turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Viikinkiajalla, noin 800-1050 jälkeen ajanlaskun, Karjalan alue alkoi hyötyä taloudellisesti hyvästä sijainnistaan vesireittien varrella. Ristiretkiajalle tultaessa Karjalan taloudellisesta, uskonnollisesta ja sotilaallisesta hallinnasta alkoivat kiinnostua myös Ruotsi ja …

Rannikon pikkukaupunki henkii merenkulun kulta-ajasta: Osa 2

Purjelaivoilla oli uusikaupunkilaisia työllistävä vaikutus vuosisatojen ajan. Wahlbergin museon yläkertaan tehdyn merimuseon keskiosa muistuttaa purjelaivan kantta. Sen keulasta löytyy näyttävä kaljuunakuva sekä parkkilaivan ankkuri. Kansiosan keskellä on purjelaivan ruumaan valoa tuonut skailetti eli kattoikkuna. Keulan oikealta puolelta löytyy pieni, leijonanpäinen signaalitykki, jolla on annettu laivasta äänimerkkejä.   Merimieshuone Uusikaupunki sai oman Merimieshuoneen vuonna 1843. Sen …

Rannikon pikkukaupunki henkii merenkulun kulta-ajasta: Osa 1

Voimakas helleaalto on pyyhkäissyt koko Suomen yli ja pakahduttava kuumuus jatkunut yötä myöden. Saavuin hetki sitten vajaan kahden tunnin matkan jälkeen Suomen lounaisrannikolla sijaitsevaan Uuteenkaupunkiin. Siirryn kaupungin kuumilta kaduilta hetkeksi varjoon ja pistäydyn vuonna 1863 valmistuneessa, punatiilisessä Uudessa kirkossa, jonka viileät sisätilat tuovat helpotusta tukalaan olooni. Goottilaistyylinen Uusi kirkko on suuri, 1200 paikkainen ja sen …

Suuronnettomuudelta säästynyt käsityöläiskortteli: Osa 2

Ennen Turun palon syttymistä, kaikilla Turun kaupungin kaduilla ei ollut nimiä eikä taloilla varsinaisia osoitteita. Rekisteröinti tehtiin korttelin ja tonttinumeron mukaan. Portin kyltti 166 ohjaa minut rakennukseen, jonka omistaja testamenttasi irtaimistoineen museolle. Taloa on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Kanervon talo Pitsiverhoisen ikkunan takana, talossa 166 asui kivanhakkaaja Frans Hjalmar Kanervo. Hän osti talon vuonna 1939. Kanervon …

Suuronnettomuudelta säästynyt käsityöläiskortteli: Osa 1

Turku, vuosi 1827. Vähän ennen yhdeksää illalla Aninkaistenmäellä savupiipusta tullut kipinä sytyttää Hellmanin porvaristalon navetalla olevat heinät palamaan. Jo kello yhdeksältä tuomiokirkon kello alkaa soittamaan palohälytystä. Palo etenee nopeasti ensin Pohjoiskortteliin, sitten Eteläkortteliin ja edelleen Aurajoen yli, kunnes puoleen yöhön mennessä Kirkkokorttelikin jo palaa ilmiliekeissä. Palo tuhoaa kaupungin historiallisen keskustan, eikä siltä säästy edes tuomiokirkko …

Neristan herättää eloon laivanvarustaja- ja kauppiassukujen tarinat: Osa 2

Lassanderin talo on rakennettu vuonna 1748 ja se on yksi Kokkolan vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Talon rakennusvuosi on löydetty kaiverrettuna yläkerran hirsirakenteesta. Rakennus oli jo saanut purkutuomion, kunnes arkkitehti Krister Korpelan aloitteesta perustettiin toimikunta, jonka aikaansaannoksesta talo siirrettiin  uudelle paikalleen tänne Pitkänsillankadulle. Lassanderin talo on ollut oman aikansa moderni kaksikerroksinen, satulakattoinen rakennus, jonka hollantilaiset, lasitetut kattotiilet …

Neristan herättää eloon laivanvarustaja- ja kauppiassukujen tarinat: Osa 1

Talvilomani Kalajoelle mahdollisti tutustumisen noin tunnin ajomatkan päässä olevaan Kokkolaan, joka paljastuikin varsinaiseksi historian aarreaitaksi. Pohjanmaa on ollut muinoin Suomen talouselämän keskus, jossa valmistettiin komeita valtamerialuksia ja käytiin ulkomaankauppaa meriteitse. Kokkolan Neristanissa pääsin kokemaan 1600-1800-luvun tunnelmia äveriään laivanvarustajasuvun kristallikruunujen alle, leipurimestarin taloon ja hyvin ainutlaatuisena säilyneeseen rakennukseen, jossa on vallinnut ankara kuri ja järjestys. Lomallani …

Loisteliasta kartanohistoriaa ja murhaniemen mysteeri: Osa 2.

Keski-Espoossa runsaan neljän neliökilometrin kokoisessa Bodomjärvessä on ainoastaan kaksi saarta Storören ja Lillören. Järven syvin kohta ulottuu kolmeentoista metriin ja se osuu näistä saarista toisen, Lillörenin läheisyyteen. Etenen rantaa pitkin havupuiden varjostamaan niemeen, jonka kärjen pitkänomaiseen kivikkoon tuuli työntää kevyitä vaahtopäitä. Bodomjärven rannalla sijaitsee kaksi vierekkäistä niemeä. Vanhoista valokuvista pystyn päättelemään minun olevan juuri sillä …

Loisteliasta kartanohistoriaa ja murhaniemen mysteeri: Osa 1.

Espoossa käydessäni on välillä vaikea uskoa olevansa pääkaupunkiseudulla. Monipuolista luontoa kun on ympärillä yllin kyllin. Täällä Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa on muun muassa 26 erilaista luontopolkua, viljavia jokilaaksoja ja 53 neliökilometrin suuruinen kansallispuisto, jossa pääsee retkeilemään soille ja kalliorantaisten lampien ja järvien rannoille. Lokakuisena sunnuntaina tutustuin Espoossa kahteen hyvin erilaiseen luontokohteeseen. Molemmat näistä kohteista ovat …

Matka Pohjanlahden helmeen: OSA 2.

Kristiinankaupungin laivanvarustamoperinne on peräisin jo 1600-luvulta, jolloin Tervasaaressa valmistettiin aluksia maailman merille. Laivatuotanto alkoi ensin kuuteista ja myöhemmin mukaan kuvioon tulivat muun muassa prikit ja jahdit, joilla liikennöitiin Pohjanmerellä ja Välimerellä.   Kauppamerenkulun vaiheita Meri toi elantoa myös kalastuksen ja kaupankäynnin muodossa. Ulkomaille vietiin etenkin puutavaraa ja tervaa. Suomi oli puualusten ajalla maailman tärkeimpiä tervantuottajia. …

Matka Pohjanlahden helmeen: OSA 1.

Myrskyn riepotellessa koko eteläistä Suomea, lähden viettämään elokuista viikonloppua Pohjanmaalle, joka on ilmeisesti niitä harvoja paikkoja Suomessa, jonka pitäisi säästyä pahimmilta sateilta. Päädyn pienen ja idyllisen puutalokaupungin kaduilta taloon, jonka historia johtaa minut barokin ajalta kohti uusklassismin aikakautta. Käväisen myös parkkilaivan rekonstruoidussa sisätilassa tutkimassa, millaisin välinein purjelaivakaudella on uhmattu merta. Matkani varrelle osuu lisäksi luontokohde, …

Rannikon keskiaikaisten linnojen tarunhohtoinen menneisyys

Toukokuisena kevätpäivänä uppouduin kahden keskiajan linnan, Raaseporin ja Kuusiston piispanlinnan historiaan. Näiden linnojen tarina kuljettaa minut katolisen ajan Suomeen, aikaan jolloin valtakuntaa hallitsi vielä kuningas ja Itämerelle, jossa käytiin raskaita taisteluita kauppalaivojen ja niitä ryöstelevien merirosvojen kesken. Lisäväriä näihin tarinoihin tuovat piispat, jotka suurta poliittista valtaa nauttivina olivat osallisina kuninkaiden ja mahtimiesten juonitteluissa ja valtapyrkimyksissä. …

Pyhiinvaellusreitti muinaisen murhamysteerin näyttämölle

Viime viikolla minut inspiroi matkaan miltei 900 vuotta sitten tapahtunut murhamysteeri ja sitä seuranneet tapahtumat. Retkeni kulki vanhaa keskiaikaista pyhiinvaellusreittiä Salosta Satakuntaan ja sieltä edelleen läpi Varsinais-Suomen. Jokainen paikka, jossa pysähdyin, oli osa ikivanhaa tarinaa. Tämä tarina alkaa 1100-luvun Ruotsista. Kauan sitten Ruotsissa hallitsi kaksi kuningassukua, Sverkerin kuningassuku, joka piti vallassaan erityisesti Itä-Götanmaata ja Erik-suku, …

Usko noituuteen käynnisti traagisen ajanjakson

Euroopassa kolmesataa vuotta kestäneet noitavainot käynnisti 1400-luvulla syntynyt noitateoria, jonka mukaan noidat toimivat yhdessä paholaisen kanssa toteuttaen tämän käskyjä. Suomessa noituussyytöksien syntymistä edisti väestön, erityisesti talonpoikien köyhtyminen. Käynnissä oli 1550-1650 niin taloudellinen, sosiaalinen kuin myös poliittinen murros. Sotia ja kasvavaa hallintoa rahoitettiin tilallisilla. Talonpoikien verot kasvoivat ja toisaalta aatelisten oikeuksia verottomaan maahan lisättiin. Taloudellisia takaiskuja …

Suomalaisten kummitustalojen hiuksia nostattavat tarinat

Ihmisille on kautta aikojen ollut tarve ymmärtää elämän merkitystä ja sitä suurta kysymystä, onko elämää kuoleman jälkeen. Ehkä tarve uskoa elämän jatkumiseen vielä kuoleman jälkeenkin on luonut käsityksen sielusta. Jo kreikkalainen filosofi Platon ajatteli ihmisen koostuvan aineettomasta sielusta, joka on tilapäisesti vankina aineellisessa ruumiissa. Ihmisen sielukäsitys on luonut vankan pohjan erilaisille aavekokemuksille, joista osa voidaan …

Uskomattomat esihistorialliset löydöt

Tänä syksypimeänä iltana taivas on tumma ja tähtien peittämä. Vaikka kaupungissa asunkin, täällä on onneksi vielä riittävän pimeää havainnoida iltaisin tähtitaivaan ihmeitä. Kun tähtien energia säteilee valona ulkoavaruuteen, maasta katsottuna taivaalle näyttää piirtyvän timanteilta muistuttavia valopalloja. Nämä miljardien vuosien ikäiset valopallot ovat olleet olemassa aivan elämän alkuhetkiltä asti. Miten elämä maapallolla sai alkunsa, mitä tapahtui …

Historialliset puistot peilaavat ajan ihanteita

Saavun Mustion kartanon pihaan, jossa valmistaudutaan ilmiselvästi hääjuhlien viettoon. Koska hääparia ei vielä näy, päätän tehdä pienen kävelykierroksen Mustion linnan puistoon. Mustion kartanon keltaista päärakennusta ympäröivä englantilaistyylinen puisto lukeutuu yhdeksi Suomen suurimmista yksityisistä puistoista. Se rakennettiin valistuneen itsevaltiuden aikana 1787. Kartanoa 1800-luvulla isännöinyt ruukinpatruuna Fridolf Linder uudisti monin tavoin alun perin barokkityyliin suunniteltua kartanopuistoa. Rikas …

Näsilinnan palatsi – sisällissodan tukikohta

Tampereella sijaitseva Näsilinna toimi 1918 käydyn Suomen sisällissodan aikana punaisten joukkojen päämajana. Miten silloin päädyttiin tilanteeseen, jossa oma kansa kääntyi toisiaan vastaan? Asiaa ymmärtääkseen on palattava tapahtumia edeltävään vuoteen. Vuosi 1917 oli paitsi Suomessa myös maailmalla suurten mullistusten aikaa. Venäjällä tsaarivalta kukistui helmikuun vallankumoukseen. Toinen vallankumous koettiin vielä saman vuoden lokakuussa, jolloin valtaan siirtynyt väliaikaishallitus …

Visiitti Etelä-Karjalan pääkaupunkiin

Saavuin eilen Etelä-Karjalan pääkaupunkiin Lappeenrantaan puoli seitsemältä illalla. Illastin nopeasti sataman tuntumassa, koska pitkä ajomatka oli saanut minut täysin uuvuksiin. En jaksanut yrittää pitää itseäni hereillä, vaan päätin mennä illalla tarkoituksella aikaisin nukkumaan, jotta jaksaisin heti aamusta herätä hyvissä ajoin. Tänä sunnuntaiaamuna kellon ollessa vähän vaille kymmenen, lähden kävelemään pitkin Saimaan ympäröimää rantabulevardia tarkoituksenani tutustua …

Vanhan luostarikaupungin kujilla

Tänään edessäni on tutustuminen Unescon maailmanperintökohteeseen Vanhaan Raumaan. Selkämeren itärannalla sijaitseva Rauma sai kaupunkioikeudet vuonna 1442. Raumalle saapuneet fransiskaanimunkit perustivat tänne aikanaan luostarin ja kaupunki alkoi oletettavasti laajeta sen ympärille. Vanhan Rauman puutaloalue alkoi kehittyä vuonna 1682 riehuneen tulipalon jälkeen. Raumalaiset ovat saaneet elantonsa paitsi merenkulusta myös pitsinnypläyksestä. Vuodesta 1971 lähtien kaupungissa on järjestetty pitsiviikkoa, …

Muinaisen Suomen aarteiden jäljillä

Mitä voi saada selville ajasta, jolta ei löydy kirjoitettua tietoa? Tavallisesta maassa lojuvasta kivestä saattaa arkeologi osata etsiä sellaisia merkkejä, joihin maallikon silmä ei tulisi kiinnittäneeksi huomiota. Pienet epätasaisuudet kiven pinnalla saattavat kertoa esimerkiksi siitä, että sitä on käsitelty ja se on toiminut muinaiselle ihmiselle työkaluna. Joskus hyvä onnikin voi puuttua peliin ja maan povesta …

Suomen keskiaikaiset linnat – ritariajan perintö

Kostea ilma on työntänyt suuria sumumassoja taivaalle eikä aurinko juuri näyttäydy paksun pilviverhon takaa ajaessani pitkin Hämeen Härkätietä. Tarkoituksenani on tänään tutustua Hämeen linnaan, joka on yksi Suomen tärkeimmistä ritariajan muistomerkeistä. Matkareittini myötäilee metsäisiä tietaipaleita ja Torronsuon kansallispuistoa, jonka kautta ajomatkani etenee Forssaan ja sieltä Hämeenlinnaan. Tutkijat arvelevat, että Turusta Hämeen linnaan johtanut Hämeen Härkätie …

Varsinais-Suomen harmaakivikirkot – ikkuna keskiaikaan

Suomessa on jäljellä lukuisia keskiaikaisia kivikirkkoja. Erityisen paljon niitä on kuitenkin kotimaakunnassani Varsinais-Suomessa. Keskiaikaisiin kivikirkkoihin tutustumalla voit siirtyä hetkeksi ajassa taaksepäin, aikaan, jolloin Suomesta tuli osa Ruotsin kuningaskuntaa ja katolisen kristinuskon vaikutuspiiriä. Kirkkorakentamisen kannalta keskiaika alkoi noin 1200-luvulta, jolloin rautakausi päättyi, ja kesti 1560-luvulle asti. Minua lähin keskiaikainen harmaakivikirkko on Halikossa sijaitseva Pyhän Birgitan kirkko. …