Keisareiden jalanjäljissä Suomen itäreunalle

Menneenä kesänä tein retken Etelä-Karjalan suunnalle. Tieni risteili Suomen itäreunalta kohti Kymenlaaksoa ja Uuttamaata. Sattumaa ja vähän tuuriakin oli matkassa, sillä Suomen suuriruhtinaskunta-ajan keisarit tuntuivat jättäneen oman historiallisen jälkensä moniin vierailukohteisiini. Jutun teema syntyi siis vähän kuin itsestään. Reissua leimasivat myös fantastiset koskimaisemat ja kirkkoympäristöt, joiden historia on muokannut suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuriperintöä. Etelä-Karjalan maakunnassa …

Terveyttä edistäviä lääkekasveja Suomen luonnosta

Luonto on lääkinnyt kautta aikain ihmistä mitä moninaisin tavoin. Jo kauan ennen ensimmäisten apteekkien perustamista erillaisia terveysvaivoja hoidettiin luonnosta löytyvillä lääkekasveilla. Nykyään ymmärretään enemmän myös maaperän mikrobien merkityksestä niin ihmisten kuin kasvienkin terveyteen. Minkälaisia lääkekasveja löytyy Suomen luonnosta tänä päivänä? Lähdin retkeilemään ja ottamaan selvää asiasta. Tie vie minut Turun Kakskerran saarelta kohti Ruovettä ja …

Kansallispuistoretki Saimaan saaristoon

Vene liikkuu petäjien peittämien, jyrkkien kallioseinämien reunaa ja etenee rauhallista vauhtia tyyntä veden pintaa pitkin. Olen nyt noin viidensadan kilometrin päässä kotoa ja ympärilläni avautuu Linnansaaren kansallispuisto. Linnansaaren kansallispuisto Olemme nyt yhdessä Suomen vanhimmista järvikansallispuistoista, joka on perustettu jo miltei seitsemänkymmentä vuotta sitten tänne Saimaalle. Suomen suurimmalla järvellä, Saimaalla on maailman pisin rantaviiva, 14 850 …

Haaksirikko toi valon Saaristomeren uloimmalle luodolle

Itämeri, tammikuun 1. päivä vuonna 1905. Suomalainen höyrylaiva S/S Helsingfors on matkalla Helsingistä Hangon kautta Lyypekkiin. Miltei 500 tonnia painava alus liikuttaa mukanansa kaoliini- ja posliinilastia. Yllättäen taivas alkaa mustua. Tuuli yltyy kohti myrskylukemia ja kova merenkäynti ajaa 63 metriä pitkän ja 9 metriä leveän aluksen päin karia. Kun alusta ei ala kuulua Hangon satamaan, …

Kurkistus Uudenmaan kansallisromanttisiin ateljeekoteihin: Osa 2.

”Erämaan kätköissä tahtoisin omistaa sakaraharjaisen linnan, jossa olisi torni harmaata kiveä, honka- ja tammipuuta. Siellä tahtoisin istua yksin hautoen ajatuksiani, viettää muutamia tunteja laboratoriossa sulattimieni ääressä ja muutamia kirjastohuoneessa ja loput päivää takoen, maalaten ja veistäen”, oli taiteilija Akseli Gallen-Kallela haaveillut. Vuonna 1911, Gallen-Kallela oli palannut parin vuoden pituiselta opintomatkalta Afrikasta takaisin vaimonsa suvun omistamaan …

Kurkistus Uudenmaan kansallisromanttisiin ateljeekoteihin: Osa 1.

Korkeilla kallioisilla paikoilla, vesistöjen läheisyydessä sijaitsee kaksi toisistaan erillistä ja erikoista linnamaista rakennusta. Yksityiskohtia myöden suunnitelluissa Hvitträskin ja Tarvaspään ateljeekodeissa työskenteli viime vuosituhannen alkupuolella varsin tuotteliaita taiteilijoita, joiden kätten jäljet näkyvät ympärillämme yhä tänäkin päivänä. Matkasin ottamaan selvää, millainen oli taiteilijoiden matka maailmanmaineeseen, miksi nämä ateljeekodit aikanaan rakennettiin ja millaisia elämäntarinoita niihin liittyi. Vierailujeni aikana …

Kesäelämyksiä satumaisen Pielisen molemmin puolin

Miljoonat vuodet ovat muokanneet Pielisen järvialtaasta, hiekkarantasaarista ja jylhistä vaaroista Suomen kansallismaiseman, paikan jonne ihmiset haluavat hakeutua yhä uudelleen. Niin tein minäkin! Retkihetkeni aurinkoisessa Pohjois-Karjalassa seikkailee vaaramaisemien ja kukkaketojen ympäröimissä maisemissa, Pielisjärven molemmin puolin. Tässä blogiartikkelissa pääset tutustumaan satumaisen kauniin Pielisjärven alueen historiaan, omaperäiseen veistostaidetta sisältävään puutarhaan sekä elämyspuiston hellyttäviin luontokappaleisiin. Kolin veistospuisto Olen saapunut …

Aurajoen historiallinen koskimiljöö herättää luonnon henkiin

Kesäluonnon kehystämissä maisemissa tyyni joen pinta muuttuu äkisti. Vesi syöksyy putouksesta alas, ottaa vauhtia matkallaan ja törmää kivien reunoihin. Putousvoima saa veden kuohumaan kuin samppanja lasissa. Seison Aurajoen korkeimman kosken, Nautelankosken ylittävällä sillalla, josta pystyy hyvin seuraamaan jokiveden virtausta matkallaan kohti merta. Nautelankoskea hyödynnetiin jo keskiajalla Ensimmäiset Nautelankoskesta löydetyt tiedot ovat peräisin jo keskiajalta. Vanhojen …

Luupin alla: Tampereen poliisimuseo

Kuulaassa syyssäässä lähdin ajamaan kohti Tamperetta, jossa pääsen tutustumaan Hervannan kaupunginosassa sijaitsevaan Poliisimuseoon. Museossa saan nähdä ja kuulla, miten entisaikoihin yleistä järjestystä on yritetty pitää yllä, miten rikoksia on tutkittu ja miten rankaistiin niitä, jotka poikkesivat kaidalta tieltä. Näen myös todistusaineistoa aikanaan suurta kohua aiheuttaneista rikostapauksista ja niin taitavasti väärennettyjä taideteoksia, että taidealan tutkijoillakin on …

Keski-Suomen huikeat kalliot yllättävät retkeilijän

Mökkimatkalla Keski-Suomeen Laukaalle, mietin, miten ihmeessä kuluttaisin siellä koko viikon. Pitkästymiseen ei jää kuitenkaan aikaa, sillä reissun varrelle osuu jälleen yllättäviä retkikohteita, jotka ovat onnistuneet olemaan minulta piilossa näihin päiviin asti. Historia on jättänyt alueen luontoon omat jälkensä ja tehnyt siitä poikkeuksellisen hienon erityisesti retkeilyä ajatellen. Saraakallio Laukaan kirkonkylää vastapäätä sijaitsee mielenkiintoinen, mutta hankalasti lähestyttävä …

Taivaankappaleen muokkaama kraatterijärvi

Kymmeniä miljoonia vuosia sitten taivaalla loistanut tähdenlento muuttui nopeasti painajaismaiseksi tapahtumasarjaksi taivaankappaleen iskeytyessä valtavalla voimalla maan kamaralle. Samalla syntyi kuitenkin myös jotain hyvin erikoista ja ainutlaatuista. Tämän kertainen retkeni suuntautuu Etelä-Pohjanmaalle ja Euroopan suurimmalle kraatterijärvelle. Jouduin suunnittelemaan päiväretkeäni paitsi perinteisen maantiekartan myös sääkartan ehdoilla. Tavoitteenani oli löytää retkikohde, jonne olisi ajomatkaa mökiltä Pohjois-Pohjanmaalta enintään pari …

Hämärältä kujalta kaupungin kattojen ylle

Ruotsin hävittyä sodan Venäjää vastaan, Turusta tehtiin vuonna 1809 autonomisen Suomen pääkaupunki. Vain muutama vuosi myöhemmin pääkaupunki päätettiin kuitenkin siirtää Helsinkiin. Turku kun oli keisari Aleksanteri I:n mukaan liian ruotsalaismielinen ja lähellä entistä emämaatansa. Vaikka 1800-luku oli Turulle kohtalokas vuosisata, myös uutta kasvua ja kehitystä tapahtui. Turkuun perustettiin monia teollisuuslaitoksia, kuten käsityötehtaita sekä Suomen ensimmäinen …

Vaaroilta kohti lakeuksia: Osa 2

Muutaman tunnin autossa istumisen ja metsätaipaleen jälkeen vaaramaisemat ovat vaihtuneet tasaiseen maastoon. Auton ikkunasta vilahtelee kullankeltaisia peltoja, latoja ja vieri vieressä pyöriviä tuulivoimaloita. Lähestyn Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevaa Kalajokea. Perämeren rannalla sijaitseva Kalajoki on tuttu lomanviettopaikka, jossa tulee mökkeiltyä joka vuosi. Tällä reissullani poikkean parissa uudessa kohteessa, joista toinen jatkaa kivikauden teemaa ja toinen vie minut kalastajien …

Vaaroilta kohti lakeuksia: Osa 1.

Nuasjärveen kuuluva Jäätiönlahti on peilityyni ja taustalla kohoaa 15 kilometrin pituinen vaarajono. Olen saapunut Turusta Tampereen, Kuopion ja Jyväskylän reittiä Kainuun maakunnassa sijaitsevaan Sotkamoon. Vaaramaisemien ja kirkkaiden vesien ääreltä poikkean reissullani myös esihistorialliseen kohteeseen, josta löytyy ihmisen luontoon jättämiä merkkejä yli 3000 vuoden takaa. Ensimmäiset ihmiset, jotka saapuivat tänne Sotkamon alueelle, olivat vuodenaikojen mukaan liikkuvia …

Pikkukylä Saaristomeren rannalla

Saaristossa on helppo päästä kesätunnelmaan. Riittää kun katselee vihreänä välkkyvää merta, ohi kiitäviä veneitä, hitaasti lipuvia purjeveneitä tai karujen kalliorantoja honkia, jotka ovat kasvaneet ja selviytyneet saariston aurinkoisissa ja tuulisissa sääolosuhteissa. Pilvisenä sunnuntaipäivänä matkustin pohjoisella Saaristomerellä sijaitsevaan Iniön Norrbyn kylään. Norrby sijaitsee alle tunnin matkan päässä Kustavista, josta MS/Aura-niminen lautta kuljettaa minut ensin Jumon saarelle. …

Virkistystarve ja sisu loivat vehreät kaupunkiluontokohteet

Alkukesän retkeni suuntautuu kaupunkipuiston kirkasvetisten lampien rannalta keskelle vehreää lehtometsäistä luonnonsuojelualuetta. Menneinä aikoina paikka on ollut rauhoitusalueena hyvä virkistyskohde myös renessanssiajan kruunupäille. Miekkataisteluiltakaan on tuskin vältytty, etenkin silloin kun hyökkääjät lännestä rantautuivat alueelle tuhansien sotilaiden voimin. Luonnonsuojelualueelta tullessani piipahdan vielä naapurikaupungin erikoislaatuisessa puistossa, jonne vierailu kannattaa ajoittaa juuri nyt. Runsaan 17 hehtaarin suuruisesta Turun urheilupuistosta …

Retki kreivittären perustamaan kaupunkiin

Tammikuun alkupuolella matkustin Pohjanmaan halki Perämeren rannikolle. Talvilomaani Kalajoen Hiekkasärkillä toi väriä retkikohde, josta tiesin aika vähän etukäteen. Sen verran kuitenkin tiesin, että odotettavissa olisi vanhoja puutarhoja ja puistoja, kauniita merimaisemia sekä tutustuminen historiallisen laivanvarustajasuvun kotiin. Aamukävely meren rannassa Menomatkaa Kalajoelle leimasi kova tuuli, joten jouduin etenemään hiukan normaalia hitaampaa vauhtia. Noin tuntia ennen määränpäätä, …

Vierailu Suomen ensimmäiseen taiteilijakotiin

Sääksmäeltä, Vanajaveden rannalta löytyy eriskummallinen paikka nimeltä Visavuori. Visavuori oli Suomen ensimmäinen taiteilijakoti, jonka rakennuttanut mies oli paitsi taiteilija, myös innokas puutarhuri, musiikin ystävä ja tähtiharrastaja. Taiteilijan tie arvostetuksi veistotaiteen mestariksi ei kuitenkaan käynyt mutkitta. Lahjakkuus toi tukijoita Turussa, vuonna 1864 syntyneellä Emil Wikströmillä ei olisi ollut itsellään mitään mahdollisuuksia taideopintojen kustantamiseen, mutta lahjakas poika …

Härmälän rotkon syvyyksissä

Joskus luonnosta löytyy merkillisiä muodostumia, joiden syntyperä on jäänyt mysteeriksi. Yksi tällainen on Naantalin ja Maskun rajalla sijaitseva Härmälän rotko. Mutkaisen merenrantatien varrella, osittain piilossa mäntymetsikön suojassa sijaitseva luontokohde herättää kysymyksen, minkälainen luonnonvoima saa aikaan tällaisen erikoisuuden? Rotkoihin liittyviä kansantarinoita Suomessa sijaitseviin rotkoihin liittyy monia kansantarinoita: Ennen uskottiin rotkoissa asuvan pahoja henkiä, joita pelättiin ja …

Syysyö vanhassa kartanossa

Pimeä syksyilta ja vanha kartano, jossa olet yksin, ainoana vieraana… Saattaa kuulostaa elokuvan juonelta, mutta minulle siitä tuli täyttä totta matkustaessani Somerolle Härkälän kartanoon. Lauantai-iltapäivällä lähden ajamaan Salosta kohti Someroa. Näkyvyys tiellä 52 on vesisateen tähden todella heikko ja joudun siksi hidastamaan vauhtia. Voimakas vesikuuro päättyy onneksi nopeasti. Samassa näen, kuinka tien ylitse kaareutuu näyttävä …

Syysretki Suomenselän vedenjakaja-alueelle

Syyskuinen viikonloppuni kuluu mahtavissa Pirkanmaan maisemissa, Järvi-Suomen helmassa. Ikaalisten ja Ylöjärven alueella seikkailevassa Seitsemisen kansallispuistossa liikun jääkauden jälkeen syntyneellä Seitsemisharjulla. Reitti kuljettaa minua läpi karun suoluonnon ja huimaavan korkeiden havumetsien. Yöksi jään paikkaan, jonne edesmenneen presidentinkin tiedetään välillä kadonneen. Lauantaipäivän valjetessa, aikaisten aamukahvien jälkeen lähden ajamaan kohti Pirkanmaata. Hämeenkyröön saavuttaessa sää ei ole kovin suosiollinen. …

Maalauksellinen puutalokaupunki Suomenlahden rannikolla

Talven vaihtuessa kevääksi matkustin Tammisaareen, jonka vanhan kaupungin mutkikkaat ja kapeat kujat ja koristeelliset puutalokorttelit kertovat hyvin kaupungin vaiherikkaasta historiasta. Tammisaaren historia ulottuu kauas vuoteen 1546, jolloin sille annettiin kaupunkioikeudet. Kaupunkioikeudet myöntänyt kuningas Kustaa Vaasa suunnitteli Tammisaaresta aikanaan satamakaupunkia, josta olisi Itämeren kaupan kilpailijaksi Tallinnalle. Vaikutteita merenrantakaupungin elämään toi mitä oletettavimmin myös Tammisaaren vierestä kulkenut …

Luonto on kaikkialla, eikä se piittaa rajoista

Sunnuntai-iltapäivän iloksi lähdin ajamaan Kanta-Hämeeseen, idylliselle kehräämöalueelle, jonka entisissä puuvillatehtaan tiloissa sijaitsee Forssan luonnonhistoriallinen museo. Keskellä kaupunkia sijaitsevan museon tarjonta oli yllättävän runsas ja antoi myös paljon ihmeteltävää ja ajattelemisen aiheita. Kaupungit mielletään ympäristöiksi, jotka ihminen on rakentanut ja joissa luonnolle ei ole tilaa. Moni laji on kuitenkin löytänyt niistä pysyvän elinpiirinsä. Eläinlajeista kaupungeissa viihtyvät …

Pohjois-Karjalan historialliset löydöt

Pohjois-Karjalaan suuntautuneella reissullani nousin katsomaan Oinaanvaaran jylhiä maisemia, jotka avautuvat Telmonselän vesistön suuntaan. Muinoin vesistöt ovat toimineet täällä Pohjois-Karjalassa erämaan kulkureitteinä. Vesistöjen ansiosta seudulle tuli turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Viikinkiajalla, noin 800-1050 jälkeen ajanlaskun, Karjalan alue alkoi hyötyä taloudellisesti hyvästä sijainnistaan vesireittien varrella. Ristiretkiajalle tultaessa Karjalan taloudellisesta, uskonnollisesta ja sotilaallisesta hallinnasta alkoivat kiinnostua myös Ruotsi ja …

Trooppisten perhosten ja kasviloiston ympäröimänä

Kuumankostea ilma, vehreänä rönsyilevät kasvit ja papukaijan kiljahdukset eivät ole asioita, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvasta Joensuusta. Lähellä Joensuun keskustaa on kuitenkin paikka, jossa tämä kaikki kuuluu ikään kuin asiaan. Lähes kuuden tunnin ajomatkan jälkeen saavuin Joensuun kasvitieteelliseen puutarhaan Botaniaan, jossa toisiinsa kietoutuneet kasvit, loistavan värisinä avautuvat kukat ja veden hiljainen solina saa …

Rannikon pikkukaupunki henkii merenkulun kulta-ajasta: Osa 2

Purjelaivoilla oli uusikaupunkilaisia työllistävä vaikutus vuosisatojen ajan. Wahlbergin museon yläkertaan tehdyn merimuseon keskiosa muistuttaa purjelaivan kantta. Sen keulasta löytyy näyttävä kaljuunakuva sekä parkkilaivan ankkuri. Kansiosan keskellä on purjelaivan ruumaan valoa tuonut skailetti eli kattoikkuna. Keulan oikealta puolelta löytyy pieni, leijonanpäinen signaalitykki, jolla on annettu laivasta äänimerkkejä.   Merimieshuone Uusikaupunki sai oman Merimieshuoneen vuonna 1843. Sen …

Rannikon pikkukaupunki henkii merenkulun kulta-ajasta: Osa 1

Voimakas helleaalto on pyyhkäissyt koko Suomen yli ja pakahduttava kuumuus jatkunut yötä myöden. Saavuin hetki sitten vajaan kahden tunnin matkan jälkeen Suomen lounaisrannikolla sijaitsevaan Uuteenkaupunkiin. Siirryn kaupungin kuumilta kaduilta hetkeksi varjoon ja pistäydyn vuonna 1863 valmistuneessa, punatiilisessä Uudessa kirkossa, jonka viileät sisätilat tuovat helpotusta tukalaan olooni. Goottilaistyylinen Uusi kirkko on suuri, 1200 paikkainen ja sen …

Lumoavat lähteet luontohelminä

Runsas kaksisataa vuotta sitten tänne Köyliöön, lähteen rantaan, oli leiriytynyt kuninkaallinen henkirakuunarykmentti, jonka sotaharjoituksia Turkuun matkalla ollut kuningas Kustaa III oli tullut seuraamaan. Elettiin juhannusaattoa vuonna 1775. Nyt kun juhannus on taas ajankohtainen, kävin paikan päällä tutustumassa tähän muinaisen hallitsijan mukaan nimettyyn lähteeseen. Kuninkaanlähteeltä jatkoin vielä matkaani runsaan kahden tunnin ajomatkan päässä sijaitsevalle Kiikunlähteelle Hollolaan. …

Kaupunkiluonnon eksoottinen yllättäjä: Osa 2

Puuston kilpailu elintilasta johtaa heikompien kuolemaan, mutta luonnossa hajoava puukaan ei silti ole turha. Metsälajeista peräti noin 5000 lajia on riippuvainen niistä. Se millainen eliöyhteisö elää lahoavassa puussa määräytyy paikan lämpötilan ja kosteuden mukaan. Kun puusta on irronnut kaarna, siinä tavataan useimmin harvinaisempia ja uhanalaisia lajeja. Lahopuulla elää useimmiten samoja lajeja kuin sitä ympäröivässä metsämaassa. …

Kaupunkiluonnon eksoottinen yllättäjä: Osa 1

Helsingissä sijaitsevan Keskuspuiston virkistysalue- ja ulkoilureitit ulottuvat aina Helsingin keskustasta kaupungin pohjoisosaan asti. Tämän noin 1000 hehtaarin laajuisen puiston ensimmäinen karttapiirros syntyi jo vuonna 1911 arkkitehti Bertel Jungin kynästä. Keskuspuisto on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä suunnitelmastaan. Se pitää sisällään sekametsiä, ulkoiluteitä, viljeltyjä peltomaisemia, siirtolapuutarhoja ja puistoja eksoottisine puineen ja perennoineen. Alueella on myös useita ulkoilureittejä ja …

Suuronnettomuudelta säästynyt käsityöläiskortteli: Osa 2

Ennen Turun palon syttymistä, kaikilla Turun kaupungin kaduilla ei ollut nimiä eikä taloilla varsinaisia osoitteita. Rekisteröinti tehtiin korttelin ja tonttinumeron mukaan. Portin kyltti 166 ohjaa minut rakennukseen, jonka omistaja testamenttasi irtaimistoineen museolle. Taloa on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Kanervon talo Pitsiverhoisen ikkunan takana, talossa 166 asui kivanhakkaaja Frans Hjalmar Kanervo. Hän osti talon vuonna 1939. Kanervon …

Suuronnettomuudelta säästynyt käsityöläiskortteli: Osa 1

Turku, vuosi 1827. Vähän ennen yhdeksää illalla Aninkaistenmäellä savupiipusta tullut kipinä sytyttää Hellmanin porvaristalon navetalla olevat heinät palamaan. Jo kello yhdeksältä tuomiokirkon kello alkaa soittamaan palohälytystä. Palo etenee nopeasti ensin Pohjoiskortteliin, sitten Eteläkortteliin ja edelleen Aurajoen yli, kunnes puoleen yöhön mennessä Kirkkokorttelikin jo palaa ilmiliekeissä. Palo tuhoaa kaupungin historiallisen keskustan, eikä siltä säästy edes tuomiokirkko …

Luonnon ällistyttävät keinot elinvoiman elvyttämiseen: Osa 2

Ellivuorelta takaisin lähtiessäni pysähdyn syvimmillään noin 26 metriin ulottuvan Rautaveden ylittävälle sillalle. Rautavesi on yksi Suomen parhaimmista kuhanpyyntialueista. Tällä runsaan sadan saaren järvellä on rantaviivaa 112 kilometriä. Tällaisen maiseman katselu, jos joku rentouttaa! Luonnossa oleskelun sanotaan vaikuttavan elimistöön jo muutamassa minuutissa: verenpaine laskee, sydämen syke rauhoittuu ja stressihormoni kortisolin määrä vähenee. Fysiologinen elpyminen alkaa jo …

Luonnon ällistyttävät keinot elinvoiman elvyttämiseen: Osa 1

Helmikuussa minulla oli hyvää aikaa retkeillä luonnossa. Aurinko on alkanut taas paistaa ja koska ajokelikin on ollut mitä mainioin, matkasin Hyvinkäälle Sveitsin harjulle ja sieltä edelleen Pirkanmaalle Ellivuoren hiihtokeskukseen. Käväisin myös Inkoon ja Taivassalon talven huurtamissa saaristomaisemissa. Raikkaassa meri-ilmassa ja hangissa kahlatessa sain idean tutkia sitä mitä kaikkea luonnon ja ympäristön vaikutuksista terveyteen oikein tiedetään. …

Neristan herättää eloon laivanvarustaja- ja kauppiassukujen tarinat: Osa 2

Lassanderin talo on rakennettu vuonna 1748 ja se on yksi Kokkolan vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Talon rakennusvuosi on löydetty kaiverrettuna yläkerran hirsirakenteesta. Rakennus oli jo saanut purkutuomion, kunnes arkkitehti Krister Korpelan aloitteesta perustettiin toimikunta, jonka aikaansaannoksesta talo siirrettiin  uudelle paikalleen tänne Pitkänsillankadulle. Lassanderin talo on ollut oman aikansa moderni kaksikerroksinen, satulakattoinen rakennus, jonka hollantilaiset, lasitetut kattotiilet …

Neristan herättää eloon laivanvarustaja- ja kauppiassukujen tarinat: Osa 1

Talvilomani Kalajoelle mahdollisti tutustumisen noin tunnin ajomatkan päässä olevaan Kokkolaan, joka paljastuikin varsinaiseksi historian aarreaitaksi. Pohjanmaa on ollut muinoin Suomen talouselämän keskus, jossa valmistettiin komeita valtamerialuksia ja käytiin ulkomaankauppaa meriteitse. Kokkolan Neristanissa pääsin kokemaan 1600-1800-luvun tunnelmia äveriään laivanvarustajasuvun kristallikruunujen alle, leipurimestarin taloon ja hyvin ainutlaatuisena säilyneeseen rakennukseen, jossa on vallinnut ankara kuri ja järjestys. Lomallani …

Tutkimusmatka maanalaiseen maailmaan: Osa 2

Lohjalle jo vuonna 1542 perustettua Ojamon rautamalmikaivosta pidetään Suomen vanhimpana kaivoksena. Kaivoksesta louhittiin rautamalmia aina 1860-luvulle asti. Louhintamäärät eivät taanneet kuitenkaan kannattavaa liiketoimintaa ja silloista louhintatyötä vaikeutti vielä omalta osaltaan Lohjanjärvestä valuva vesi. Kalkkikiven louhiminen aloitettiin Lohjalla vuonna 1897, ensin avolouhoksena, josta siirryttiin myöhemmin louhimaan maan alle. Kaivoksen päätasot, jotka sijaitsevat runsas 300 metriä maan …

Tutkimusmatka maanalaiseen maailmaan: Osa 1

Suomen vakaa ja vanha kallioperä on syntynyt pala kerrallansa. Uusien palasten muodostumisen myötä myös sijaintimme on muuttunut ja maamme on kulkenut maapalloa muinaisten ja nykyisten mantereiden osana. Maapallon sisällä toimivat väkevät voimat pystyvät siirtämään mantereita, rikkomaan ne palasiksi ja muokkaamaan jähmeät kivimassat vuoristoiksi. Muutokset ovat äärimmäisen hitaita ja tulokset näkyvät vasta vuosimiljoonien kuluessa. Näiden geologisten …

Loisteliasta kartanohistoriaa ja murhaniemen mysteeri: Osa 2.

Keski-Espoossa runsaan neljän neliökilometrin kokoisessa Bodomjärvessä on ainoastaan kaksi saarta Storören ja Lillören. Järven syvin kohta ulottuu kolmeentoista metriin ja se osuu näistä saarista toisen, Lillörenin läheisyyteen. Etenen rantaa pitkin havupuiden varjostamaan niemeen, jonka kärjen pitkänomaiseen kivikkoon tuuli työntää kevyitä vaahtopäitä. Bodomjärven rannalla sijaitsee kaksi vierekkäistä niemeä. Vanhoista valokuvista pystyn päättelemään minun olevan juuri sillä …

Loisteliasta kartanohistoriaa ja murhaniemen mysteeri: Osa 1.

Espoossa käydessäni on välillä vaikea uskoa olevansa pääkaupunkiseudulla. Monipuolista luontoa kun on ympärillä yllin kyllin. Täällä Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa on muun muassa 26 erilaista luontopolkua, viljavia jokilaaksoja ja 53 neliökilometrin suuruinen kansallispuisto, jossa pääsee retkeilemään soille ja kalliorantaisten lampien ja järvien rannoille. Lokakuisena sunnuntaina tutustuin Espoossa kahteen hyvin erilaiseen luontokohteeseen. Molemmat näistä kohteista ovat …

Matka Pohjanlahden helmeen: OSA 2.

Kristiinankaupungin laivanvarustamoperinne on peräisin jo 1600-luvulta, jolloin Tervasaaressa valmistettiin aluksia maailman merille. Laivatuotanto alkoi ensin kuuteista ja myöhemmin mukaan kuvioon tulivat muun muassa prikit ja jahdit, joilla liikennöitiin Pohjanmerellä ja Välimerellä.   Kauppamerenkulun vaiheita Meri toi elantoa myös kalastuksen ja kaupankäynnin muodossa. Ulkomaille vietiin etenkin puutavaraa ja tervaa. Suomi oli puualusten ajalla maailman tärkeimpiä tervantuottajia. …

Matka Pohjanlahden helmeen: OSA 1.

Myrskyn riepotellessa koko eteläistä Suomea, lähden viettämään elokuista viikonloppua Pohjanmaalle, joka on ilmeisesti niitä harvoja paikkoja Suomessa, jonka pitäisi säästyä pahimmilta sateilta. Päädyn pienen ja idyllisen puutalokaupungin kaduilta taloon, jonka historia johtaa minut barokin ajalta kohti uusklassismin aikakautta. Käväisen myös parkkilaivan rekonstruoidussa sisätilassa tutkimassa, millaisin välinein purjelaivakaudella on uhmattu merta. Matkani varrelle osuu lisäksi luontokohde, …

Muinaisten tulivuorten kupeessa

Reittilento portilta 13 johti minut Ivalon välilaskun kautta Kittilään. Pahaenteisestä numerosta huolimatta matka sai onnellisen päätöksen. Kun lentokoneen pyörät koskettivat Länsi-Lapin maaperää, olin silminnähden helpottunut, sillä lento oli melkoista täristystä. Kone niiaili ja kallisteli tuulesta johtuen ja lentokorkeuden vaihtelut tuntuivat vatsanpohjassa asti. Epävakaa lento unohtui tosin nopeasti, kun lähdin ajamaan Kittilästä kohti Äkäslompoloa. Taivasta kurottavat …

Kesäyö Helvetinjärven kansallispuistossa

Viime lauantaina 17. kesäkuuta vietettiin Suomessa Luonnon päivää, jonka ideana oli nukkua yö luonnon helmassa. Kun lauantaiaamu alkoi valjeta, lähdin ajamaan Salosta kohti Pirkanmaata, jossa minua odotti yksi Etelä-Suomen mielenkiintoisimmista kansallispuistoista. Ennen kuin sain istuutua iltanuotiolle makkaranpaistoon ja ryhtyä teltan pystytykseen, edessäni oli seikkailu erämaamaisemissa, joihin miljoonia vuosia sitten tapahtuneet maankuoren liikkeet ovat jättäneet oman …

Rannikon keskiaikaisten linnojen tarunhohtoinen menneisyys

Toukokuisena kevätpäivänä uppouduin kahden keskiajan linnan, Raaseporin ja Kuusiston piispanlinnan historiaan. Näiden linnojen tarina kuljettaa minut katolisen ajan Suomeen, aikaan jolloin valtakuntaa hallitsi vielä kuningas ja Itämerelle, jossa käytiin raskaita taisteluita kauppalaivojen ja niitä ryöstelevien merirosvojen kesken. Lisäväriä näihin tarinoihin tuovat piispat, jotka suurta poliittista valtaa nauttivina olivat osallisina kuninkaiden ja mahtimiesten juonitteluissa ja valtapyrkimyksissä. …

Suoluonto tarjoaa turvapaikkoja elämälle

Suo on ollut suomalaisille kautta aikojen pelon, vaaran ja kuoleman symboli. Soiden uskottiin vetävän kulkijaa puoleensa ja vetisestä suosta arveltiin olevan mahdotonta selvitä. Viljelijän piti ennen muinoin raivata hallan asuinsija, suo, jottei sato tuhoutuisi. Kansantarinat kertovat myös ihmisten uhraamisista ja teloituksista suon silmään ja näitä pelkoja ovat ruokkineet vielä lisää soilta tehdyt ruumislöydöt. Vaikka suohon …

Pyhiinvaellusreitti muinaisen murhamysteerin näyttämölle

Viime viikolla minut inspiroi matkaan miltei 900 vuotta sitten tapahtunut murhamysteeri ja sitä seuranneet tapahtumat. Retkeni kulki vanhaa keskiaikaista pyhiinvaellusreittiä Salosta Satakuntaan ja sieltä edelleen läpi Varsinais-Suomen. Jokainen paikka, jossa pysähdyin, oli osa ikivanhaa tarinaa. Tämä tarina alkaa 1100-luvun Ruotsista. Kauan sitten Ruotsissa hallitsi kaksi kuningassukua, Sverkerin kuningassuku, joka piti vallassaan erityisesti Itä-Götanmaata ja Erik-suku, …

Usko noituuteen käynnisti traagisen ajanjakson

Euroopassa kolmesataa vuotta kestäneet noitavainot käynnisti 1400-luvulla syntynyt noitateoria, jonka mukaan noidat toimivat yhdessä paholaisen kanssa toteuttaen tämän käskyjä. Suomessa noituussyytöksien syntymistä edisti väestön, erityisesti talonpoikien köyhtyminen. Käynnissä oli 1550-1650 niin taloudellinen, sosiaalinen kuin myös poliittinen murros. Sotia ja kasvavaa hallintoa rahoitettiin tilallisilla. Talonpoikien verot kasvoivat ja toisaalta aatelisten oikeuksia verottomaan maahan lisättiin. Taloudellisia takaiskuja …

Komeiden luolakallioiden ja kuohuvien koskien Perniö

Saaristomeren rannalla, kuninkaantien varrella sijaitseva Perniö on entinen kunta, joka liitettiin kuntaliitoksen myötä Salon kaupunkiin vuonna 2009. Perniön kulttuurihistoriaan on vaikuttanut voimakkaasti sen sijainti hyvien vesireittien varrella. Aluetta ovat muokanneet lukuisat kartanot ja niissä kehittynyt rautaruukkiteollisuus. Paitsi historia, myös alueen luonto tarjoaa ainutlaatuisia käyntikohteita, joista muutamaan pääsen tänään tutustumaan lähemmin. Salosta noin parinkymmen minuutin ajomatkan …

Suomalaisten kummitustalojen hiuksia nostattavat tarinat

Ihmisille on kautta aikojen ollut tarve ymmärtää elämän merkitystä ja sitä suurta kysymystä, onko elämää kuoleman jälkeen. Ehkä tarve uskoa elämän jatkumiseen vielä kuoleman jälkeenkin on luonut käsityksen sielusta. Jo kreikkalainen filosofi Platon ajatteli ihmisen koostuvan aineettomasta sielusta, joka on tilapäisesti vankina aineellisessa ruumiissa. Ihmisen sielukäsitys on luonut vankan pohjan erilaisille aavekokemuksille, joista osa voidaan …