Maalauksellinen puutalokaupunki Suomenlahden rannikolla

Talven vaihtuessa kevääksi matkustin Tammisaareen, jonka vanhan kaupungin mutkikkaat ja kapeat kujat ja koristeelliset puutalokorttelit kertovat hyvin kaupungin vaiherikkaasta historiasta. Tammisaaren historia ulottuu kauas vuoteen 1546, jolloin sille annettiin kaupunkioikeudet. Kaupunkioikeudet myöntänyt kuningas Kustaa Vaasa suunnitteli Tammisaaresta aikanaan satamakaupunkia, josta olisi Itämeren kaupan kilpailijaksi Tallinnalle. Vaikutteita merenrantakaupungin elämään toi mitä oletettavimmin myös Tammisaaren vierestä kulkenut …

Luonto on kaikkialla, eikä se piittaa rajoista

Sunnuntai-iltapäivän iloksi lähdin ajamaan Kanta-Hämeeseen, idylliselle kehräämöalueelle, jonka entisissä puuvillatehtaan tiloissa sijaitsee Forssan luonnonhistoriallinen museo. Keskellä kaupunkia sijaitsevan museon tarjonta oli yllättävän runsas ja antoi myös paljon ihmeteltävää ja ajattelemisen aiheita. Kaupungit mielletään ympäristöiksi, jotka ihminen on rakentanut ja joissa luonnolle ei ole tilaa. Moni laji on kuitenkin löytänyt niistä pysyvän elinpiirinsä. Eläinlajeista kaupungeissa viihtyvät …

Luontoseikkailu Kurussa

Naantalin kaupungin lounaisosassa, Saaristomeren rannalla sijaitsee Luonnonmaan saari, josta löytyy 80 hehtaarin suuruinen Kurun ulkoilureitistö. Tarkoituksenani on tänään lähteä retkeilemään saarelle. Yleensä saaristoluonnosta pääsee nauttimaan ainoastaan mereltä käsin. Kurun ulkoilureitistöllä saaristolle ominaista luontoa pääsee kokemaan hiukan eri näkövinkkelistä. ”Kurun luonto tarjoaa uskomattoman monipuoliset tuntemukset aisteille, kunhan on valppaana”, kertoi minulle yli kaksikymmentä vuotta eräoppaana toiminut …

Pohjois-Karjalan historialliset löydöt

Pohjois-Karjalaan suuntautuneella reissullani nousin katsomaan Oinaanvaaran jylhiä maisemia, jotka avautuvat Telmonselän vesistön suuntaan. Muinoin vesistöt ovat toimineet täällä Pohjois-Karjalassa erämaan kulkureitteinä. Vesistöjen ansiosta seudulle tuli turkismetsästäjiä ja kaupankäyntiä. Viikinkiajalla, noin 800-1050 jälkeen ajanlaskun, Karjalan alue alkoi hyötyä taloudellisesti hyvästä sijainnistaan vesireittien varrella. Ristiretkiajalle tultaessa Karjalan taloudellisesta, uskonnollisesta ja sotilaallisesta hallinnasta alkoivat kiinnostua myös Ruotsi ja …

Trooppisten perhosten ja kasviloiston ympäröimänä

Kuumankostea ilma, vehreänä rönsyilevät kasvit ja papukaijan kiljahdukset eivät ole asioita, jotka tulevat ensimmäisenä mieleen Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvasta Joensuusta. Lähellä Joensuun keskustaa on kuitenkin paikka, jossa tämä kaikki kuuluu ikään kuin asiaan. Lähes kuuden tunnin ajomatkan jälkeen saavuin Joensuun kasvitieteelliseen puutarhaan Botaniaan, jossa toisiinsa kietoutuneet kasvit, loistavan värisinä avautuvat kukat ja veden hiljainen solina saa …

Rannikon pikkukaupunki henkii merenkulun kulta-ajasta: Osa 2

Purjelaivoilla oli uusikaupunkilaisia työllistävä vaikutus vuosisatojen ajan. Wahlbergin museon yläkertaan tehdyn merimuseon keskiosa muistuttaa purjelaivan kantta. Sen keulasta löytyy näyttävä kaljuunakuva sekä parkkilaivan ankkuri. Kansiosan keskellä on purjelaivan ruumaan valoa tuonut skailetti eli kattoikkuna. Keulan oikealta puolelta löytyy pieni, leijonanpäinen signaalitykki, jolla on annettu laivasta äänimerkkejä.   Merimieshuone Uusikaupunki sai oman Merimieshuoneen vuonna 1843. Sen …

Rannikon pikkukaupunki henkii merenkulun kulta-ajasta: Osa 1

Voimakas helleaalto on pyyhkäissyt koko Suomen yli ja pakahduttava kuumuus jatkunut yötä myöden. Saavuin hetki sitten vajaan kahden tunnin matkan jälkeen Suomen lounaisrannikolla sijaitsevaan Uuteenkaupunkiin. Siirryn kaupungin kuumilta kaduilta hetkeksi varjoon ja pistäydyn vuonna 1863 valmistuneessa, punatiilisessä Uudessa kirkossa, jonka viileät sisätilat tuovat helpotusta tukalaan olooni. Goottilaistyylinen Uusi kirkko on suuri, 1200 paikkainen ja sen …

Lumoavat lähteet luontohelminä

Runsas kaksisataa vuotta sitten tänne Köyliöön, lähteen rantaan, oli leiriytynyt kuninkaallinen henkirakuunarykmentti, jonka sotaharjoituksia Turkuun matkalla ollut kuningas Kustaa III oli tullut seuraamaan. Elettiin juhannusaattoa vuonna 1775. Nyt kun juhannus on taas ajankohtainen, kävin paikan päällä tutustumassa tähän muinaisen hallitsijan mukaan nimettyyn lähteeseen. Kuninkaanlähteeltä jatkoin vielä matkaani runsaan kahden tunnin ajomatkan päässä sijaitsevalle Kiikunlähteelle Hollolaan. …

Kaupunkiluonnon eksoottinen yllättäjä: Osa 2

Puuston kilpailu elintilasta johtaa heikompien kuolemaan, mutta luonnossa hajoava puukaan ei silti ole turha. Metsälajeista peräti noin 5000 lajia on riippuvainen niistä. Se millainen eliöyhteisö elää lahoavassa puussa määräytyy paikan lämpötilan ja kosteuden mukaan. Kun puusta on irronnut kaarna, siinä tavataan useimmin harvinaisempia ja uhanalaisia lajeja. Lahopuulla elää useimmiten samoja lajeja kuin sitä ympäröivässä metsämaassa. …

Kaupunkiluonnon eksoottinen yllättäjä: Osa 1

Helsingissä sijaitsevan Keskuspuiston virkistysalue- ja ulkoilureitit ulottuvat aina Helsingin keskustasta kaupungin pohjoisosaan asti. Tämän noin 1000 hehtaarin laajuisen puiston ensimmäinen karttapiirros syntyi jo vuonna 1911 arkkitehti Bertel Jungin kynästä. Keskuspuisto on kasvanut merkittävästi alkuperäisestä suunnitelmastaan. Se pitää sisällään sekametsiä, ulkoiluteitä, viljeltyjä peltomaisemia, siirtolapuutarhoja ja puistoja eksoottisine puineen ja perennoineen. Alueella on myös useita ulkoilureittejä ja …

Suuronnettomuudelta säästynyt käsityöläiskortteli: Osa 2

Ennen Turun palon syttymistä, kaikilla Turun kaupungin kaduilla ei ollut nimiä eikä taloilla varsinaisia osoitteita. Rekisteröinti tehtiin korttelin ja tonttinumeron mukaan. Portin kyltti 166 ohjaa minut rakennukseen, jonka omistaja testamenttasi irtaimistoineen museolle. Taloa on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Kanervon talo Pitsiverhoisen ikkunan takana, talossa 166 asui kivanhakkaaja Frans Hjalmar Kanervo. Hän osti talon vuonna 1939. Kanervon …

Suuronnettomuudelta säästynyt käsityöläiskortteli: Osa 1

Turku, vuosi 1827. Vähän ennen yhdeksää illalla Aninkaistenmäellä savupiipusta tullut kipinä sytyttää Hellmanin porvaristalon navetalla olevat heinät palamaan. Jo kello yhdeksältä tuomiokirkon kello alkaa soittamaan palohälytystä. Palo etenee nopeasti ensin Pohjoiskortteliin, sitten Eteläkortteliin ja edelleen Aurajoen yli, kunnes puoleen yöhön mennessä Kirkkokorttelikin jo palaa ilmiliekeissä. Palo tuhoaa kaupungin historiallisen keskustan, eikä siltä säästy edes tuomiokirkko …

Luonnon ällistyttävät keinot elinvoiman elvyttämiseen: Osa 2

Ellivuorelta takaisin lähtiessäni pysähdyn syvimmillään noin 26 metriin ulottuvan Rautaveden ylittävälle sillalle. Rautavesi on yksi Suomen parhaimmista kuhanpyyntialueista. Tällä runsaan sadan saaren järvellä on rantaviivaa 112 kilometriä. Tällaisen maiseman katselu, jos joku rentouttaa! Luonnossa oleskelun sanotaan vaikuttavan elimistöön jo muutamassa minuutissa: verenpaine laskee, sydämen syke rauhoittuu ja stressihormoni kortisolin määrä vähenee. Fysiologinen elpyminen alkaa jo …

Luonnon ällistyttävät keinot elinvoiman elvyttämiseen: Osa 1

Helmikuussa minulla oli hyvää aikaa retkeillä luonnossa. Aurinko on alkanut taas paistaa ja koska ajokelikin on ollut mitä mainioin, matkasin Hyvinkäälle Sveitsin harjulle ja sieltä edelleen Pirkanmaalle Ellivuoren hiihtokeskukseen. Käväisin myös Inkoon ja Taivassalon talven huurtamissa saaristomaisemissa. Raikkaassa meri-ilmassa ja hangissa kahlatessa sain idean tutkia sitä mitä kaikkea luonnon ja ympäristön vaikutuksista terveyteen oikein tiedetään. …

Neristan herättää eloon laivanvarustaja- ja kauppiassukujen tarinat: Osa 2

Lassanderin talo on rakennettu vuonna 1748 ja se on yksi Kokkolan vanhimpia säilyneitä rakennuksia. Talon rakennusvuosi on löydetty kaiverrettuna yläkerran hirsirakenteesta. Rakennus oli jo saanut purkutuomion, kunnes arkkitehti Krister Korpelan aloitteesta perustettiin toimikunta, jonka aikaansaannoksesta talo siirrettiin  uudelle paikalleen tänne Pitkänsillankadulle. Lassanderin talo on ollut oman aikansa moderni kaksikerroksinen, satulakattoinen rakennus, jonka hollantilaiset, lasitetut kattotiilet …

Neristan herättää eloon laivanvarustaja- ja kauppiassukujen tarinat: Osa 1

Talvilomani Kalajoelle mahdollisti tutustumisen noin tunnin ajomatkan päässä olevaan Kokkolaan, joka paljastuikin varsinaiseksi historian aarreaitaksi. Pohjanmaa on ollut muinoin Suomen talouselämän keskus, jossa valmistettiin komeita valtamerialuksia ja käytiin ulkomaankauppaa meriteitse. Kokkolan Neristanissa pääsin kokemaan 1600-1800-luvun tunnelmia äveriään laivanvarustajasuvun kristallikruunujen alle, leipurimestarin taloon ja hyvin ainutlaatuisena säilyneeseen rakennukseen, jossa on vallinnut ankara kuri ja järjestys. Lomallani …

Tutkimusmatka maanalaiseen maailmaan: Osa 2

Lohjalle jo vuonna 1542 perustettua Ojamon rautamalmikaivosta pidetään Suomen vanhimpana kaivoksena. Kaivoksesta louhittiin rautamalmia aina 1860-luvulle asti. Louhintamäärät eivät taanneet kuitenkaan kannattavaa liiketoimintaa ja silloista louhintatyötä vaikeutti vielä omalta osaltaan Lohjanjärvestä valuva vesi. Kalkkikiven louhiminen aloitettiin Lohjalla vuonna 1897, ensin avolouhoksena, josta siirryttiin myöhemmin louhimaan maan alle. Kaivoksen päätasot, jotka sijaitsevat runsas 300 metriä maan …

Tutkimusmatka maanalaiseen maailmaan: Osa 1

Suomen vakaa ja vanha kallioperä on syntynyt pala kerrallansa. Uusien palasten muodostumisen myötä myös sijaintimme on muuttunut ja maamme on kulkenut maapalloa muinaisten ja nykyisten mantereiden osana. Maapallon sisällä toimivat väkevät voimat pystyvät siirtämään mantereita, rikkomaan ne palasiksi ja muokkaamaan jähmeät kivimassat vuoristoiksi. Muutokset ovat äärimmäisen hitaita ja tulokset näkyvät vasta vuosimiljoonien kuluessa. Näiden geologisten …

Lottien tarina – suomalaisnaisten voimannäyte: Osa 2

Lääkintäjaoston lotat toimivat sota- ja kenttäsairaaloiden henkilökuntana. Muistelmaromaanissa (Kenttäsairaalan lotat, WSOY) Aune Hämäläinen kuvailee työtänsä sairaalassa talvisodan aikaan: ” Yö oli vasta alussa. Potilaat olivat saaneet teensä, lääkkeensä ja pullonsa. Talo valmistautui ambulanssien tuloon. Me neljä istuimme poliklinikalla rullaamassa ja steriloimassa pesusta tulleita sidetarpeita. Navakka itätuuli sieppasi mukaansa linjan äänet ja eritteli ne: vihollisen jymeä, …

Lottien tarina – suomalaisnaisten voimannäyte: Osa 1

Miksi lottajärjestö perustettiin juuri 1920-luvulla, keitä lottina toimineet naiset olivat ja mikä oli heidän merkityksensä sodasta selviytymisen ja maanpuolustuksen kannalta? Aihetta tutkiakseni matkustin Keski-Uudellemaalle, jossa pääsin tutustumaan Tuusulanjärven rannalla sijaitsevaan lottamuseoon. Vierailu museossa avarsi käsityksiäni siitä, millaisten vaikeuksien läpi nämä naiset ovat jaksaneet taistella ja miten tuo taistelu on vaikuttanut meidän jokaisen suomalaisen kohtaloon. Pari …

Loisteliasta kartanohistoriaa ja murhaniemen mysteeri: Osa 2.

Keski-Espoossa runsaan neljän neliökilometrin kokoisessa Bodomjärvessä on ainoastaan kaksi saarta Storören ja Lillören. Järven syvin kohta ulottuu kolmeentoista metriin ja se osuu näistä saarista toisen, Lillörenin läheisyyteen. Etenen rantaa pitkin havupuiden varjostamaan niemeen, jonka kärjen pitkänomaiseen kivikkoon tuuli työntää kevyitä vaahtopäitä. Bodomjärven rannalla sijaitsee kaksi vierekkäistä niemeä. Vanhoista valokuvista pystyn päättelemään minun olevan juuri sillä …

Loisteliasta kartanohistoriaa ja murhaniemen mysteeri: Osa 1.

Espoossa käydessäni on välillä vaikea uskoa olevansa pääkaupunkiseudulla. Monipuolista luontoa kun on ympärillä yllin kyllin. Täällä Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa on muun muassa 26 erilaista luontopolkua, viljavia jokilaaksoja ja 53 neliökilometrin suuruinen kansallispuisto, jossa pääsee retkeilemään soille ja kalliorantaisten lampien ja järvien rannoille. Lokakuisena sunnuntaina tutustuin Espoossa kahteen hyvin erilaiseen luontokohteeseen. Molemmat näistä kohteista ovat …

Maaseudun elinvoiman salaisuus: Osa 2.

Tultaessa 1800-luvulle torpankontrahdit eli isännän torpparin kanssa tekemät sopimukset määrättiin  kiinnitettäväksi ja vahvistettavaksi käräjillä. Tosiasiallisesti vuokrasopimus oli usein vain suullinen. Sopimuksessa torppari sitoutui tekemään isännällensä töitä vastineeksi siitä, että sai asua isäntänsä mailla. Kun 1812 Vanha Suomi liitettiin Viipurin lääninä muuhun Suomeen, karjalaiset lahjoitusmaatalonpojat vapautuivat maaorjuuden uhasta, mutta tiloja he saivat alkaa lunastaa itselleen vasta …

Maaseudun elinvoiman salaisuus: Osa 1.

Syyskuun 29. päivänä on vietetty perinteisesti mikkelinpäivää ja samalla siitä alkoi sadonkorjuujuhla kekri, joka kesti pyhäinpäivään asti. Unohduksissa ollutta kekriperinnettä herätetään näin syyskuussa henkiin eri puolella Suomea markkinoiden ja muiden tapahtumien muodossa. Ennenmuinoin kekri oli vuoden suurin juhla, jota juhlittiin muun muassa syömällä yltäkylläisesti, jotta vältyttäisiin seuraavan vuoden niukkuudelta. Karjan kasvun varmistamiseksi tuli syödä paljon …

Matka Pohjanlahden helmeen: OSA 2.

Kristiinankaupungin laivanvarustamoperinne on peräisin jo 1600-luvulta, jolloin Tervasaaressa valmistettiin aluksia maailman merille. Laivatuotanto alkoi ensin kuuteista ja myöhemmin mukaan kuvioon tulivat muun muassa prikit ja jahdit, joilla liikennöitiin Pohjanmerellä ja Välimerellä.   Kauppamerenkulun vaiheita Meri toi elantoa myös kalastuksen ja kaupankäynnin muodossa. Ulkomaille vietiin etenkin puutavaraa ja tervaa. Suomi oli puualusten ajalla maailman tärkeimpiä tervantuottajia. …

Matka Pohjanlahden helmeen: OSA 1.

Myrskyn riepotellessa koko eteläistä Suomea, lähden viettämään elokuista viikonloppua Pohjanmaalle, joka on ilmeisesti niitä harvoja paikkoja Suomessa, jonka pitäisi säästyä pahimmilta sateilta. Päädyn pienen ja idyllisen puutalokaupungin kaduilta taloon, jonka historia johtaa minut barokin ajalta kohti uusklassismin aikakautta. Käväisen myös parkkilaivan rekonstruoidussa sisätilassa tutkimassa, millaisin välinein purjelaivakaudella on uhmattu merta. Matkani varrelle osuu lisäksi luontokohde, …

Muinaisten tulivuorten kupeessa

Reittilento portilta 13 johti minut Ivalon välilaskun kautta Kittilään. Pahaenteisestä numerosta huolimatta matka sai onnellisen päätöksen. Kun lentokoneen pyörät koskettivat Länsi-Lapin maaperää, olin silminnähden helpottunut, sillä lento oli melkoista täristystä. Kone niiaili ja kallisteli tuulesta johtuen ja lentokorkeuden vaihtelut tuntuivat vatsanpohjassa asti. Epävakaa lento unohtui tosin nopeasti, kun lähdin ajamaan Kittilästä kohti Äkäslompoloa. Taivasta kurottavat …

Kesäyö Helvetinjärven kansallispuistossa

Viime lauantaina 17. kesäkuuta vietettiin Suomessa Luonnon päivää, jonka ideana oli nukkua yö luonnon helmassa. Kun lauantaiaamu alkoi valjeta, lähdin ajamaan Salosta kohti Pirkanmaata, jossa minua odotti yksi Etelä-Suomen mielenkiintoisimmista kansallispuistoista. Ennen kuin sain istuutua iltanuotiolle makkaranpaistoon ja ryhtyä teltan pystytykseen, edessäni oli seikkailu erämaamaisemissa, joihin miljoonia vuosia sitten tapahtuneet maankuoren liikkeet ovat jättäneet oman …

Rannikon keskiaikaisten linnojen tarunhohtoinen menneisyys

Toukokuisena kevätpäivänä uppouduin kahden keskiajan linnan, Raaseporin ja Kuusiston piispanlinnan historiaan. Näiden linnojen tarina kuljettaa minut katolisen ajan Suomeen, aikaan jolloin valtakuntaa hallitsi vielä kuningas ja Itämerelle, jossa käytiin raskaita taisteluita kauppalaivojen ja niitä ryöstelevien merirosvojen kesken. Lisäväriä näihin tarinoihin tuovat piispat, jotka suurta poliittista valtaa nauttivina olivat osallisina kuninkaiden ja mahtimiesten juonitteluissa ja valtapyrkimyksissä. …

Suomen sotahistoriaan tutustumassa

Lähestyvän kansallisen veteraanipäivän kunniaksi lähden tutustumaan, miten Suomen maanpuolustus on toiminut eri aikakausina. Matkani aikana saan tutustua tarinoihin, jotka johdattavat minut linnoitusten varjoista merten syvyyksiin ja ilmojen halki. Pääsen kurkistamaan korsuun, tutustumaan eri aikakausien sotakalustoon- ja varusteisiin sekä kokeilemaan lentotaitojani Messerschmitt -lentosimulaattorissa. Matkani alkaa aamuvarhain merimatkalla Suomenlinnaan. Noin 15 minuutin lauttamatkan päätteeksi astun ulos kirpeään …

Suoluonto tarjoaa turvapaikkoja elämälle

Suo on ollut suomalaisille kautta aikojen pelon, vaaran ja kuoleman symboli. Soiden uskottiin vetävän kulkijaa puoleensa ja vetisestä suosta arveltiin olevan mahdotonta selvitä. Viljelijän piti ennen muinoin raivata hallan asuinsija, suo, jottei sato tuhoutuisi. Kansantarinat kertovat myös ihmisten uhraamisista ja teloituksista suon silmään ja näitä pelkoja ovat ruokkineet vielä lisää soilta tehdyt ruumislöydöt. Vaikka suohon …

Omaperäisen arkkitehtuurin äärellä

Useimmilla tulee elämässään eteen se hetki, kun oman suvun tarina ja omat juuret alkavat kiinnostamaan. Tiedän omista isovanhemmistani, saati heidän vanhemmistaan harvinaisen vähän. Sen verran olen kuitenkin saanut selville, että isoäitini äiti kuoli ilmeisesti tuberkuloosiin, johon vielä viime vuosisadan alussa ei ollut toimivaa lääkitystä. Sain myös selville, että noin puolen tunnin ajomatkan päässä kotoani sijaitsee …

Pyhiinvaellusreitti muinaisen murhamysteerin näyttämölle

Viime viikolla minut inspiroi matkaan miltei 900 vuotta sitten tapahtunut murhamysteeri ja sitä seuranneet tapahtumat. Retkeni kulki vanhaa keskiaikaista pyhiinvaellusreittiä Salosta Satakuntaan ja sieltä edelleen läpi Varsinais-Suomen. Jokainen paikka, jossa pysähdyin, oli osa ikivanhaa tarinaa. Tämä tarina alkaa 1100-luvun Ruotsista. Kauan sitten Ruotsissa hallitsi kaksi kuningassukua, Sverkerin kuningassuku, joka piti vallassaan erityisesti Itä-Götanmaata ja Erik-suku, …

Usko noituuteen käynnisti traagisen ajanjakson

Euroopassa kolmesataa vuotta kestäneet noitavainot käynnisti 1400-luvulla syntynyt noitateoria, jonka mukaan noidat toimivat yhdessä paholaisen kanssa toteuttaen tämän käskyjä. Suomessa noituussyytöksien syntymistä edisti väestön, erityisesti talonpoikien köyhtyminen. Käynnissä oli 1550-1650 niin taloudellinen, sosiaalinen kuin myös poliittinen murros. Sotia ja kasvavaa hallintoa rahoitettiin tilallisilla. Talonpoikien verot kasvoivat ja toisaalta aatelisten oikeuksia verottomaan maahan lisättiin. Taloudellisia takaiskuja …

Komeiden luolakallioiden ja kuohuvien koskien Perniö

Saaristomeren rannalla, kuninkaantien varrella sijaitseva Perniö on entinen kunta, joka liitettiin kuntaliitoksen myötä Salon kaupunkiin vuonna 2009. Perniön kulttuurihistoriaan on vaikuttanut voimakkaasti sen sijainti hyvien vesireittien varrella. Aluetta ovat muokanneet lukuisat kartanot ja niissä kehittynyt rautaruukkiteollisuus. Paitsi historia, myös alueen luonto tarjoaa ainutlaatuisia käyntikohteita, joista muutamaan pääsen tänään tutustumaan lähemmin. Salosta noin parinkymmen minuutin ajomatkan …

Suomalaisten kummitustalojen hiuksia nostattavat tarinat

Ihmisille on kautta aikojen ollut tarve ymmärtää elämän merkitystä ja sitä suurta kysymystä, onko elämää kuoleman jälkeen. Ehkä tarve uskoa elämän jatkumiseen vielä kuoleman jälkeenkin on luonut käsityksen sielusta. Jo kreikkalainen filosofi Platon ajatteli ihmisen koostuvan aineettomasta sielusta, joka on tilapäisesti vankina aineellisessa ruumiissa. Ihmisen sielukäsitys on luonut vankan pohjan erilaisille aavekokemuksille, joista osa voidaan …

Uskomattomat esihistorialliset löydöt

Tänä syksypimeänä iltana taivas on tumma ja tähtien peittämä. Vaikka kaupungissa asunkin, täällä on onneksi vielä riittävän pimeää havainnoida iltaisin tähtitaivaan ihmeitä. Kun tähtien energia säteilee valona ulkoavaruuteen, maasta katsottuna taivaalle näyttää piirtyvän timanteilta muistuttavia valopalloja. Nämä miljardien vuosien ikäiset valopallot ovat olleet olemassa aivan elämän alkuhetkiltä asti. Miten elämä maapallolla sai alkunsa, mitä tapahtui …

Jylhien korpimaisemien ja seitojen Pohjois-Savo

Pohjois-Savoon suuntautunutta mökkilomaa en juuri ennalta ehtinyt suunnitella. Melko nopealla aikataululla pakkaan matkatavarat ja lähden ajamaan reilun viidensadankilometrin päähän Nilsiän Tahkolle. Koska Suomen kesäsäät ovat niin vaihtelevia, vaatetuksen osalta oli varauduttava kaikkiin äärimmäisiin sääolosuhteisiin. Perillä minua odottaa mökkikylä, jonka vierustaman järven yli vie pitkä silta. Järven vesi on peilityyni ja hiljaisuus käsin kosketeltava. Ehkä juuri …

Koli – jääkauden muokkaama luonnonihme

Yhtenä päivänä varastoa siivotessani löysin vanhan postikortin, jonka olin saanut siskoltani. Se oli maisemakortti, jossa oli Kolin kansallispuiston vaaralta otettu kuva alas Pieliselle. Kortti oli lähetetty minulle tasan kuusi vuotta sitten. Ajatus kansallispuistossa vierailusta alkoi houkuttaa. Marssin kirjastoon ja paksu kuvakirja sylissä aloin tutustua sen syntyhistoriaan. Mannerlaattojen liikkeen vaikutuksesta syntyi kauan, kauan sitten Karelidien vuorijono. …

Pääkaupungin juhannussaari on lintujen paraatipaikka

Elokuussa vuonna 1890 syksyinen hirmumyrsky riepottelee Helsinkiä ja kaataa matkallaan sen edustalla olevalta saarelta viisituhatta puuta. Kaatuneista puista rakennetaan silta, jonka yli vievään saareen on juuri muutama vuosi aikaisemmin rakennettu uusi metsäinen kansanpuisto Seurasaari. Kansapuistohanke ei tosin aluksi ollut myötätuulessa, vaan Helsingin kaupunki halusi rakentaa saarelle asuinalueen. Sanomalehtien yleisönosastot alkoivat kuitenkin täyttyä mielipidekirjoituksista, jossa vaadittiin …

Historialliset puistot peilaavat ajan ihanteita

Saavun Mustion kartanon pihaan, jossa valmistaudutaan ilmiselvästi hääjuhlien viettoon. Koska hääparia ei vielä näy, päätän tehdä pienen kävelykierroksen Mustion linnan puistoon. Mustion kartanon keltaista päärakennusta ympäröivä englantilaistyylinen puisto lukeutuu yhdeksi Suomen suurimmista yksityisistä puistoista. Se rakennettiin valistuneen itsevaltiuden aikana 1787. Kartanoa 1800-luvulla isännöinyt ruukinpatruuna Fridolf Linder uudisti monin tavoin alun perin barokkityyliin suunniteltua kartanopuistoa. Rikas …

Porkkalanniemi – merihistorian aitiopaikka

Tänään retkihetkeni suuntautuu aivan Suomenlahden kapeimpaa kärkeen, luonnonkauniille Porkkalanniemelle. Ajoreittini päivän kohteeseen kulkee pitkää ja mutkittelevaa metsätietä pitkin. Porkkalantie on ilmeisesti syntynyt jo ennen vuotta 1640, jolloin sen mainitsi ensimmäistä kertaa Pietari Brahe. Noin parin tunnin autossa istumisen kruunaa jylhä saaristomäntyjen reunustama kalliomaasto ja lähes tyynenä välkehtivä Suomenlahti. Nousen ulos autosta haukkaamaan meri-ilmaa ja jalottelemaan. …

Vinkki pääsiäismatkailijan käyntikohteeksi

Parasta pääsiäisessä on kevään tulon lisäksi se, että se tarjoaa muutaman päivän irtioton arjesta. Vaikka pääsiäiseenkin liittyy perinteitä, niiden noudattaminen on väljempää eikä niistä poikkeaminen aiheuta niin suuria tunnontuskia kuin joulun kohdalla. Pääsiäisviikolla haen yleensä varastosta esille joitain vanhoja pääsiäiskoristeita, muun muassa pienen kullanvärisen ikonin, jonka toin joskus kauan sitten Viipurin matkalta. Venäjällä pääsiäisen vieton …

Kalajoki – merestä kohonnut kaupunki

Nyt kun tuuli vihmoo ulkona ja talvi kangistaa kylmyydellään, on oikea aika palata viime kesän tai pikemminkin alkusyksyn matkakohteeseeni. Viime kesä oli säiden suhteen erikoinen. Sadetta riitti koko kesälle, mutta osin elokuu ja syyskuu olivat poikkeuksellisen lämpimiä. Ei siis välttämättä harmittanut, jos loma osui tuohon ajankohtaan. Syyskuussa matkasin Seinäjoen, Lapuan, Kauhavan ja Kokkolan kautta päämäärääni …

Erämaan kätköistä paljastui lumoava luonto

Eräänä päivänä lehtiä selatessani törmäsin uutiseen, jossa brittiläislehti The Guardian oli rankannut Euroopan kymmenen parhainta kansallispuistoa. Mukana joukossa oli myös Oulangan kansallispuisto, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien alueella. The Guardian -lehdessä kehuttiin alueen monipuolista luontoa, muun muassa sen kasviharvinaisuuksia sekä hyviä vaellusreittejä. Lehdessä mainittiin myös Karhunkierros, Suomen suosituin vaellusreitti, joka kulkee juuri Oulangan kansallispuiston …

Näsilinnan palatsi – sisällissodan tukikohta

Tampereella sijaitseva Näsilinna toimi 1918 käydyn Suomen sisällissodan aikana punaisten joukkojen päämajana. Miten silloin päädyttiin tilanteeseen, jossa oma kansa kääntyi toisiaan vastaan? Asiaa ymmärtääkseen on palattava tapahtumia edeltävään vuoteen. Vuosi 1917 oli paitsi Suomessa myös maailmalla suurten mullistusten aikaa. Venäjällä tsaarivalta kukistui helmikuun vallankumoukseen. Toinen vallankumous koettiin vielä saman vuoden lokakuussa, jolloin valtaan siirtynyt väliaikaishallitus …

Särkänniemen akvaarioon tutustumassa

Lähdin aamuvarhaisella Tampereelle, alun perin ihan muussa tarkoituksessa kuin retkeilymielessä. Aikaa tappaakseni päätin kuitenkin lähteä käväisemään Särkänniemessä. Otin bussin Hervannasta ja keskustasta jatkoin loppumatkan kävellen. Karttaa ja Särkänniemen maanmerkkiä Näsinneulaa seuraten, paikka löytyi lopulta helposti. Seisoskelen Näsinneulaan vievän rakennuksen aulassa ja pohdin, kumpaan kannattaisi mennä, planetaarioon katselemaan avaruuden ihmeitä vai akvaarioon tutustumaan vedenalaiseen elämään. Särkänniemen …

Visiitti Etelä-Karjalan pääkaupunkiin

Saavuin eilen Etelä-Karjalan pääkaupunkiin Lappeenrantaan puoli seitsemältä illalla. Illastin nopeasti sataman tuntumassa, koska pitkä ajomatka oli saanut minut täysin uuvuksiin. En jaksanut yrittää pitää itseäni hereillä, vaan päätin mennä illalla tarkoituksella aikaisin nukkumaan, jotta jaksaisin heti aamusta herätä hyvissä ajoin. Tänä sunnuntaiaamuna kellon ollessa vähän vaille kymmenen, lähden kävelemään pitkin Saimaan ympäröimää rantabulevardia tarkoituksenani tutustua …

Suomen rannikon matkailuhelmet

Olen matkannut tänään Suomen länsirannikkoa pitkin Yyterin hiekkarannalle, joka sijaitsee Meri-Porin kaupunginosassa. Kaupunki kylpee muun Suomen tavoin auringossa ja kauan odotettu kesä saatiin sittenkin, vaikkakin jälkijunassa niiden kannalta, joilla loma oli jo heinäkuussa. Saatuani auton parkkiin lähden nousemaan korkeata puista porrasmuodostelmaa pitkin rannalle. Vastaan tulee ihmisiä rantapyyhkeineen ja uimarenkaineen. Potkin pois sandaaleihin muodostuvaa hiekkaa ja …

Vanhan luostarikaupungin kujilla

Tänään edessäni on tutustuminen Unescon maailmanperintökohteeseen Vanhaan Raumaan. Selkämeren itärannalla sijaitseva Rauma sai kaupunkioikeudet vuonna 1442. Raumalle saapuneet fransiskaanimunkit perustivat tänne aikanaan luostarin ja kaupunki alkoi oletettavasti laajeta sen ympärille. Vanhan Rauman puutaloalue alkoi kehittyä vuonna 1682 riehuneen tulipalon jälkeen. Raumalaiset ovat saaneet elantonsa paitsi merenkulusta myös pitsinnypläyksestä. Vuodesta 1971 lähtien kaupungissa on järjestetty pitsiviikkoa, …