Härmälän rotkon syvyyksissä

Joskus luonnosta löytyy merkillisiä muodostumia, joiden syntyperä on jäänyt mysteeriksi. Yksi tällainen on Naantalin ja Maskun rajalla sijaitseva Härmälän rotko. Mutkaisen merenrantatien varrella, osittain piilossa mäntymetsikön suojassa sijaitseva luontokohde herättää kysymyksen, minkälainen luonnonvoima saa aikaan tällaisen erikoisuuden?

Rotkoihin liittyviä kansantarinoita

Suomessa sijaitseviin rotkoihin liittyy monia kansantarinoita:

Ennen uskottiin rotkoissa asuvan pahoja henkiä, joita pelättiin ja kunnioitettiin. Rotkot ovat toimineet voimanlähteinä ja kirkkoina niin tietäjille, noidille kuin kansanparantajillekin. Niiden suojiin saattoivat etsiytyä myös rikolliset. Tästä esimerkkinä, vaikka Pohjois-Suomessa sijaitseva Varkaankuru, joka on saanut nimensä porovarkaiden mukaan. Läheisen Ryövärinholman rotkon nimi taas juontaa juurensa 1600-luvulle, jolloin siellä piileskelivät merirosvot. Kerrotaan, että osa merirosvojen aarteesta on yhä jossain rotkoon kätkettynä.

Valtaosa Suomen rotkoihin liittyvistä tarinoista liittyy sotien aikaisiin tapahtumiin. Pakattulanvuoren luoliakin on käytetty ilmeisesti jonkinlaisina piilopaikkoina vaaran kohdatessa.

Pakattulanvuoren luolat

Pakattulanvuoren vaakarakoon on syntynyt rapautumisen ja rantavoimien muovaamat lippaluolat rotkon suuaukon molemmille puolille. Kallion laelle johtavalta polulta löytyy myös noin kuusi metriä pitkä rakoluola.

Suomen vanhimpina luolina pidetään kideonkaloita, jotka saattavat olla yhtä vanhoja kuin niitä ympäröivä kallio, 1500-2000 miljoonan vuoden ikäisiä. Valtaosa luolista on syntynyt jääkaudella.

Maailman pisin luola on lähes yhdeksän kilometrin pituinen. Siihen nähden Suomen luolat ovat verrattain pieniä, keskimäärin 5-10 metriä pitkiä ja noin 1-2 metriä leveitä ja korkeita.

Suomessa ensimmäisen luola-arkeologisen löydön on tehnyt sir Arthur Evans. Hän löysi vuonna 1873 Inarin Ukonkiven seitaluolasta 1100-luvulle ajoitetun hopeakorun, joka todisti sen, että luolaa oli käytetty uhripaikkana jo satoja vuosia.

Luoliin liittyy usein tarinoita, joiden mukaan luolan käytävien kautta olisi käynti toiseen luolaan taikka jonkin rakennuksen, kuten linnan, kirkon tai kartanon kellariin.

Härmälän rotkon synty

Kauempaa Pakattulanvuoren kallioseinämä vaikuttaa ehjältä. Jykevän kallion läpi kulkee kuitenkin pitkä halkeama. Mikäli hiukan ulospäinsuuntautunut lohko siirrettäisiin alkuperäiselle paikalleen, rotkon seinämät sopisivat täydellisesti toisiinsa. Tutkijat arvelevat, että jokin rajoittuneeseen kohtaan osunut vähävoimainen tapahtuma voisi saada tällaisen lopputuloksen aikaan.

Halkeaman syy energiapurkauksessa?

Mannerjään sulaessa voimakkaasti noin 10 000 vuotta sitten, maankohoamisnopeus oli moninkertainen nykyiseen verrattuna. Silloin maanjäristykset ovat olleet huomattavasti yleisimpiä kuin ne nyt ovat.

Nykyisinkin heikkoja maanjäristyksiä rekisteröidään Suomessa vuositasolla kymmenittäin. Seismologian instituutin mukaan esimerkiksi kotikaupungissani Salossa on viime vuonna todettu yhden magnitudin vahvuinen maanjäristys, joka on niin pieni, ettei sitä havaita ilman mittalaitteita.

Kallioperässä on ollut todennäköisesti jo ennen mahdollista järistystä pysty- ja vaakasuoria rakoja, jotka ovat tyypillisiä graniittisilla kallioperäalueilla. Tällaisen kalliomassan lopullinen rikkoutuminen maanjäristyksen voimasta ei olisi tavatonta.

Rotkon seinämien eheys ja rapautumisen irrottaman kiviaineksen vähyys viittaavat halkeaman synnyn ajoittuvan kuitenkin aikaan, jolloin merenpinta oli nykyistä noin 5-7 metriä korkeammalla eli noin 1000 vuoden taakse. Aallokon laajentaessa vaakasuoraa rakoilukohtaa, muusta kalliosta irrallaan oleva lohko on saattanut liikahtaa ja saada aikaa kalliohalkeaman.

Kanjonimaisen Härmälän rotkon pystysuorat seinämät nousevat parinkymmenen metrin korkeuteen asti.

Alhaalta ylös katsottuna rotkon seinämät tuntuvat huiman korkeilta. Suomesta löytyy kuitenkin paljon syvempiäkin rotkoja, kuten Lapin, Pyhä-Luoston kansallispuistossa sijaitseva Isokuru, joka laskeutuu peräti 220 metrin syvyyteen.

Näköalapaikalla

Pakattulanvuoren päälle pääsee kiipeämään rotkon välisen polun lisäksi myös kallion oikeanpuoleista viertä. Huipulta, honkien lomasta avautuu mukava näköalapaikka marraskuiselle Saaristomerelle. Lähellä Pakattulanvuorta on myös muumeistaan tunnettu Kailon saari. Sen verran korkealla ollaan, että horisontissa siintää myös Naantalin Kultarannan graniittilinna.

Suomessa on useita rotkokohteita

Suomen kallioperässä on miljoonien vuosien aikana tapahtunut paljon. Ilmasto on vuoroin lämmennyt, vuoroin kylmennyt ja kilometrien paksuinen jäätikkö repinyt maata altaan. Nämä mullistukset ovat synnyttäneet lukuisia suurempia ja pienempiä rotkoja. Vanhimmat rotkot ovat kuitenkin syntyneet jo paljon ennen jääkautta.

Hyviä rotkokohteita on ympäri Suomea. Niiden saavutettavuus kuitenkin vaihtelee. Härmälän rotko on siitä hyvä retkikohde, että se on löydettävissä melko helposti. Google Mapsista paikka löytyy osoitteella Härmäläntie 221, Masku. Paikalle pääseminen ei vaadi patikointia, vaan kohde löytyy autotien varrelta.

Retki tänne kannattaa ajoittaa kuivaan aikaan, sillä riskinä ovat irtokivet, jotka epävakaina voivat luiskahtaa pois paikoiltaan. Astetta vaarallisemmaksi paikka muuttuu, kun päälle sataa lunta ja lumi peittää allensa syvät kiven kolot.

Kun aikaa retkeilyyn on enemmän ja ajankohta oikea, voi lähteä tavoittelemaan haastavampia rotkokohteita ja tutkimaan mitä kaikkea vuosimiljoonien historiaa kätkevä kallioperä pitää sisällänsä.