Luonnon ällistyttävät keinot elinvoiman elvyttämiseen: Osa 2

Ellivuorelta takaisin lähtiessäni pysähdyn syvimmillään noin 26 metriin ulottuvan Rautaveden ylittävälle sillalle. Rautavesi on yksi Suomen parhaimmista kuhanpyyntialueista. Tällä runsaan sadan saaren järvellä on rantaviivaa 112 kilometriä.

Tällaisen maiseman katselu, jos joku rentouttaa! Luonnossa oleskelun sanotaan vaikuttavan elimistöön jo muutamassa minuutissa: verenpaine laskee, sydämen syke rauhoittuu ja stressihormoni kortisolin määrä vähenee. Fysiologinen elpyminen alkaa jo aika nopeassa ajassa, 5-7 minuutin sisällä.

Luonnonvarakeskuksen mukaan havaittava vaikutus hyvinvointiin saavutetaan, kun lähiviheralueita käytetään vuodessa yli 5 tuntia kuukaudessa eli päivässä määrän pitäisi ylittää kymmenen minuuttia. Hyvinvointivaikutus saatiin aikaan myös vierailemalla kaupungin ulkopuolisissa luontokohteissa keskimäärin 2-3 kertaa kuukauden aikana.

Mielenkiintoinen on mielestäni myös tutkimus, joka on tehty kansallispuistojen kävijöistä. Kauempaa kohteeseen tulleet kokivat hyvinvointinsa kohentuvan enemmän kuin lähempää tulevat. Samoin luonnossa yöpyvät kokivat elvyttävyyden suurempana kuin päiväretkeilijät. Joka tapauksessa loittoneminen arkiympäristöstä tekee ilmeisimmin ihmiselle hyvää ja vielä jos luonnossa on aikaa viettää pidemmän aikaa, niin aina parempi. Siinäpä hyvä syy lähteä myös huomenna reissuun. Uuden kurssini suuntaan kohti kahta kiintoisaa rannikkopaikkakuntaa.

 

Luonnonkivinen muinaismuisto

Sunnuntaipäivä alkaa hiukan pilvisemmässä säässä. Katselen taivaalta hiljalleen leijailevia lumihiutaleita ja mietin, että mikäli sade yltyy, niin retken ajankohtaa täytyy siirtää, sillä kameran ei voi antaa kastua. Salosta Taivassaloa lähestyttäessä ilma alkaa kuitenkin seestyä.

Kustavintietä pitkin ajaessani joudun yhtäkkiä jarruttelemaan, sillä huomaan tammipuiden suojassa lepäävän kaariholvisen kivisillan, jota on pakko käydä katsomassa.

Saan selville, että tämä kyseinen silta on nimeltään Muntin silta. Se on valmistunut vuonna 1850 ja edustaa Suomen varhaisinta kivisiltojen rakennustekniikkaa 1700-luvun lopulta. Lähes alkuperäisessä tilassa säilynyt silta on ladottu epäsäännöllisistä luonnonkivistä, eikä siinä ole käytetty sideaineita.

Vanhimman Taivassaloa käsittelevän asiakirjan mukaan Ketarsalmen tilan omistajaksi määrättiin vuonna 1326 Johan Munter -niminen mies, jonka mukaan uskoakseni siltakin on saanut nimensä.

Sillan ympäristön tammimetsä on rauhoitettua aluetta. Keväällä paikka on varmaan erityisen kaunis, kun puiden silmut ovat avautuneet ja vesi pääsee vapaasti virtaamaan siltaholvin alta.

 

Mikä tekee rannikolla asuvista terveempiä?

Terveimmät suomalaiset asuvat tutkimusten mukaan meren läheisyydessä; Ahvenanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjanmaalla. Mitä edemmäs koillisen suuntaan mennään, sitä vahvemmin sairastavuus kasvaa. Kehitys on ollut samansuuntaista yli sata vuotta. Asukkaiden varallisuuserot eivät ainakaan täysin onnistu selittämään ilmiötä. Mistä sitten erot voivat johtua?

Ravinnon vaikutus

Ravinnon tiedetään vaikuttavan olennaisella tavalla geenitoimintaan. Geenejä ollaan verrattu termostaattiin, joita ruoka ja ympäristön signaalit säätelevät, joko aktivoiden tai vaimentaen niitä.

Geenieroavaisuuksien tähden sama ruoka vaikuttaa ihmisiin yksilöllisellä tavalla. On näyttöä myös siitä, että bakteerien puutteet voivat sairastuttaa ihmisiä muun muassa erilaisille infektiosairauksille, allergioille ja syöville. Geenit määrittelevät mille bakteerilajeille sopivia kiinnittymispaikkoja limakalvoillamme on ja ruoka säätelee näiden bakteerien aktiivisuutta sekä laji- että määräsuhteita. Näin maallikkona voisi ajatella, että erot ruokavalion koostumuksessa ja laadussa voisivat ainakin osittain selittää terveyseroja.

Mikrobialtistus

Arvellaan myös, että immuunijärjestelmän häiriöiden, kuten ykköstyypin diabeteksen, allergian ja astman lisääntymisessä selittävinä tekijöinä saattavat olla hygieniatason lisääntymisen lisäksi biologisen monimuotoisuuden väheneminen eli toisin sanoen luonnon mikrobeille altistutaan vähemmän.

Antistressaava ympäristö

Viettävätkö ihmiset suuremman sairastavuuden alueilla vähemmän aikaa luonnossa vai voiko rannikkoympäristö itsessään vähentää stressiä ja terveyserot tulisivatkin sitä kautta? Ainakin stressin tiedetään kykenevän muuttamaan ihmisen mikrobistoa ja liiallinen stressi voi yliaktivoida immuunipuolustusjärjestelmän niin, että se johtaa jopa kudosta tuhoaviin reaktioihin.

 

Kaitaisten sillalla

Taivassaloon tultaessa ylitän yhden Suomen pisimmistä silloista. Kaitaisten silta yhdistää toisiinsa Kaitaisten ja Lehtisten saaret ja sillä on pituutta melkein 500 metriä. Ylhäältä alas katsottuna tunnen olevani pelottavan korkealla, vaikka silta onkin huomattavasti matalampana kuin esimerkiksi runsaan kolmenkymmenen metrin korkuinen Puumalansalmensilta, jonka minun piti ylittää muutama kesä sitten. Molemmissa paikoissa alas levittyvät maisemat ovat kuitenkin hienot, myös näin talvella.

Taivassalon kaupungin läpi on kulkenut 1600-luvulla kuningatar Kristiinan määräämä kuninkaallinen postitie, joka lähti Tukholmasta päätyen Turkuun. Tien varsilla, parin peninkulman eli 20 kilometrin välein asuneet talonpojat määrättiin kuljettamaan postia eteenpäin seuraavalle postitalonpojalle. Postin kulkeminen oli varmistettu kuningattaren säätämällä lailla, joka sisälsi uhkavaatimuksen: ”Juoksevalla postirengillä on kaksi tuntia aikaa juosta yksi peninkulma ja keneltä matkan taittaminen kestää, hänet erotettakoon heti ja laitettakoon vankilaan kahdeksaksi päiväksi vedelle.”

Historiallista nähtävää Taivassalossa tarjoavat keskiaikaiset kartanot sekä 1400-luvulla rakennettu, arkkitehtuuriltaan harvinainen harmaakivikirkko, jonka arvokkain aarre on 1300-luvulta peräisin oleva krusifiksi. Taivassalon kunnan mukaan kivikirkkoa edeltävän puukirkon kivinen sakaristo on peräisin jo 1200-luvulta, jolloin Ruotsin valta vakiintui Suomessa.

 

Kalastajien paikkakunta

Kalastuksella on pitkät perinteet Taivassalossa. Kalatalous työllistää täällä monia yhä tänäkin päivänä. Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että kalan hyvä saatavuus todennäköisesti lisää myös sen kulutusta.

Kalan terveysvaikutuksista on puhuttu viime vuosina paljon. Kalan syömisen on todettu vaikuttavan suotuisasti muun muassa sydänterveyteen, ihoon, hermostoon ja aivojen toimintaa. Kaloihin kertyy tosin myös haitta-aineita, mutta tutkimusten mukaan kohtuullisella kalansyönnillä hyödyt ovat silti haittoja suuremmat.

Muutamia vuosia sitten tehty terveyskysely kalastajille osoitti heidän olevan selvästi terveempiä kuin suomalaiset keskimäärin. Runsaamman kalansyönnin lisäksi kalastajat söivät myös enemmän kasviksia ja kuluttivat muita vähemmän maitoa ja makeita herkkuja. Kalansyönnin ansiosta kalastajat saivat ravinnosta enemmän omega-3 -rasvahappoa, D-vitamiinia, B12-vitamiinia sekä natriumia ja seleeniä.

Erikoista tutkimuksen tuloksissa oli mielestäni se, että kalastajien alkoholin käyttö oli keskimääräistä runsaampaa ja ylipainoisten osuus oli jonkin verran muuta väestöä suurempi. Voidaanko siis ajatella, että terveellinen ruokavalio kykenisi ainakin jossain määrin eliminoimaan terveyden riskitekijöitä?

 

Avantouinnin tutkittuja vaikutuksia

Menneellä viikolla käväisin myös Läntisellä Uudellamaalla sijaitsevassa Inkoossa.

Runsaan viidentuhannen asukkaan Inkoon laaja saaristo on suosittua kesämökkialuetta. Pitkien salmien erottamista saarista suurimpia ovat Älgsjölandet, Barölandet ja Orslandet. Barölandetin saarelta kulkee Orslandetiin säännöllinen lossiyhteys.

Inkoon vierassatamassa huomaan avantoon tehdyn uintipaikan ja mietin, pystyisinkö pulahtamaan noin kylmään veteen. Saattaisi olla, että omalla kohdallani siitä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä, sillä avannossa käynnin jälkivaikutuksena perusverenpaine laskee ja minulla se on alhainen jo muutenkin.

Avannossa sydän kuormittuu enemmän, koska sydämen syketaajuus kasvaa. Voimakkaalla kylmäaltistuksella on kuitenkin omat etunsa; se parantaa kudosten aineenvaihduntaa ja verenkiertoa ja lisäksi antiseptisuutensa ansiosta merivedellä voi olla positiivisia vaikutuksia atooppiselle iholle. Avantouinnilla on havaittu olevan myös solujen hapettumista hidastava ja ihon kimmoisuutta säilyttävä vaikutus.

 

Inkoon uniikki ympäristö

Inkoossa on kalastettu niin kauan kuin täällä on asuttu. Meren ravitsevan ja virkistävän vaikutuksen lisäksi lnkoon luonnossa on muutakin erityislaatuista. Leudon ilmaston tähden täällä kasvaa sellaisia puutarhakasveja, jotka eivät yleensä menesty pohjoisemmaksi mentäessä.

Inkoon Elisaaressa kasvaa myös Suomen toiseksi suurin tammimetsä. Suomessa oli selvästi nykyistä lämpimämpää noin 7000 vuotta sitten ja metsätammen voidaan ajatella olevan eräänlainen muinaisjäänne tuolta ajalta. Tammea on käytetty lujuutensa ja lahonestokykynsä tähden myös puulaivojen rakennusaineena. Vanhimmat tammet ovat Suomessa peräti neljäsataa vuotta vanhoja. Tammi on myös ekologisesti tärkeä laji, sillä se antaa elinympäristön lähes sadalle uhanalaiselle eliölajille.

Suomen metsissä elää yli 20 000 eliölajia, joista neljäsosa on riippuvaisia lahopuusta. Vaikka valtaosa Suomen pinta-alasta on metsämaata, koskemattomia metsiä on ainoastaan pieninä saarekkeina eri puolella Suomea ja ne ovat jatkuvan hakkuu-uhan alla.

Yksi konkreettinen keino vaikuttaa asiaan on ostaa haluamansa suuruinen metsäkappale suojeltavaksi. Luonnonperintösäätiö hankkii omistukseensa vanhoja metsiä ja takaa toiminnallaan niille pysyvän rauhoituksen.

Kaikkea luonnon tarjoamaa arvoa on vaikea määrittää rahassa. Nautti sitten oman luontoannoksensa millä kuorrutuksella tahansa, hyödyt siitä ovat moninaiset. Terveyden ylläpitämisen lisäksi vaikutus arjen kuormituksesta palautumiseen ei liene niistä se vähäpätöisin.