Vinkki pääsiäismatkailijan käyntikohteeksi

Parasta pääsiäisessä on kevään tulon lisäksi se, että se tarjoaa muutaman päivän irtioton arjesta. Vaikka pääsiäiseenkin liittyy perinteitä, niiden noudattaminen on väljempää eikä niistä poikkeaminen aiheuta niin suuria tunnontuskia kuin joulun kohdalla.

Pääsiäisviikolla haen yleensä varastosta esille joitain vanhoja pääsiäiskoristeita, muun muassa pienen kullanvärisen ikonin, jonka toin joskus kauan sitten Viipurin matkalta. Venäjällä pääsiäisen vieton ajankohta asettuu juliaanisen kalenterin mukaan. Suomen ortodoksinen kirkko taas noudattaa gregoriaanista kalenteria eli sitä vietetään yhtä aikaa läntisten kirkkokuntien kanssa.

Jos suunnistat pääsiäisliikenteessä pääkaupunkiseudulle, kannattaa tehdä vierailu slaavilaiseen tyyliin rakennettuun Uspenskin katedraaliin. Katajanokalla, korkean mäen laella sijaitseva katedraali on Pohjois- ja Länsi-Euroopan suurin ortodoksikirkko.

Uspenskin katedraalia rakennettiin yhteensä kuusi vuotta. Se valmistui 1868 venäläisen arkkitehti Aleksei Gornostajevin suunnitelmien pohjalta. Suomen itsenäistymisen aikoihin, 1900-luvun alkupuolella, ortodoksikirkkoja pidettiin kaupunkikuvaan liian slaavilaisina. Sen hetkinen ilmapiiri vaikutti muun muassa siihen, että Suomenlinnassa sijaitseva Pyhän Aleksanteri Nevskin ortodoksikirkon alkuperäistä arkkitehtuuria muutettiin suomalaisuuteen paremmin sopivaksi. Uspenskin katedraalin säilyi onneksi koskemattomana.

Katedraalissa on yksi suuri ja kaksitoista pienempää kullattua sipulikupolia. Myös kellotapulia koristaa kullattu kupoli. Kupolien määrä kuvastaa Jeesusta ja hänen kahtatoista apostoliaan. Kuusikymmenluvulla katedraalin kupolit päällystettiin 24 karaatin kullalla ja noin neljäkymmentä vuotta myöhemmin kultaus suoritettiin uudelleen katedraalin kunnostustöiden yhteydessä. Kupolityö tuli maksamaan kultauksineen noin 500 000 euroa. Vajaa puolet korjausvaroista saatiin lahjoituksina.

Ikkuna iäisyyteen

Uspenskin katedraalin alakerrasta löytyy kirkkosali sekä pappismarttyyri Aleksander Hotovitskille pyhitetty kappeli. Kirkkoherrana 1900-luvun toisella vuosikymmenellä toiminut Hotovitski joutui Venäjällä Stalinin vainon kohteeksi ja hänet teloitettiin. Katedraalin katseenvangitsija on komea ikonostaasi, joka on kirkkosalia ja alttaria erottava seinä ikoneineen. Ortodokseille ikonostaasin sanotaan olevan ikkuna iäisyyteen eli sen kautta taivaalliset asiat heijastuvat maallisina kuvina.

Kohtalokas ikoni

Tunnetuin katedraalista löytyvä ikoni on Viipurin Sorvalin kylästä peräisin oleva Kozelštšanin Jumalanäiti. Ikoniin liittyy eräs tarina Viipurissa asuneen Kravotkinskij-nimisen perheen Anna-tyttärestä, joka sairastui vakavasti. Lääkärit eivät pystyneet auttamaan häntä ja perheen äiti päätti lähettää vanhimman tyttärensä viemään Kronstadtiin, rovasti isä Johannekselle kutsua. Koska rovasti ei päässyt paikalle, hän rukoili tytön puolesta ja lähetti samalla siunauksenaan Kozelštšanin Jumalanäidin ikonin jäljennöksen. Viipurissa ikonin edessä suoritettiin rukouspalvelus ja tyttö parantui. Ihmeitätekevä Jumalanäiti -ikoni sijoitettiin Sorvalin Uspenien kirkkoon, jossa paikalliset kävivät toimittamassa rukouksiaan sen edessä. Ikoniin suhtauduttiin kunnioituksella ja siihen tehtiin lasikehys monia arvokkaita jalokivi- ja kultaesineitä varten.

Toisen maailmansodan aikana ikoni kulkeutui Viipurista Helsinkiin Uspenskin katedraaliin. Helmin koristeltu ikoni varastettiin joitakin vuosia sitten, mutta sen kätköpaikka löydettiin ja ikoni palautettiin Heinäveden luostarissa tehdyn kunnostuksen jälkeen takaisin katedraaliin.

Vierailu katedraalissa Uspenskin katedraali on avoinna jumalanpalvelusten aikana ja löydät sen osoitteesta Kanavakatu 1, Helsinki.